Professorit: Hallitus suosinut hyvätuloisia
Eräiden sosiaalipolitiikan ja talouden tutkijoiden mielestä nykyinen hallitus on suosinut pääasiassa varakkaita sekä keski- ja hyvätuloisia suomalaisia.
Kuva: YLE
Hallituksen politiikan arvioidaan hyödyttäneen etenkin hyvätuloisia suomalaisia. YLE Uutiset kysyi hallituksen taipaleesta arvioita sosiaalipolitiikan ja talouden tutkijoilta. Osa tutkijoista arvioi, että hallituskauden häviäjiä ovat olleet työttömiksi jääneet nuoret.
YLE Uutiset kysyi joukolta kansantaloustieteen ja sosiaalipolitiikan professoreita, keitä nykyinen hallitus on suosinut ja keitä ei. Yleisin arvio oli, että hyötyjiä ovat olleet pääasiassa varakkaat sekä keski- ja hyvätuloiset suomalaiset.
Sosiaalipolitiikan professori Juhani Laurinkari Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että hallitus on suosinut niitä, joilla on turvattu työasema ja taloudellinen tilanne kunnossa. Heidän talouttaan on parantunut verotuksen keveneminen.
- Hallituksen lähtökohtanakin on ollut tukea niitä, joilla on jo, sanoo Laurinkari.
Myös sosiaalipolitiikan professori J.P. Roos Helsingin yliopistosta ja kansantaloustieteen professori Jari Vainiomäki Tampereen yliopistosta arvioivat, että hallitus on suosinut pääasiassa varakkaita ja hyvätuloisia.
Nuoret kärsineet
Linjasta ovat tutkijoiden mukaan kärsineet huonoimmassa asemassa olevat suomalaiset. Professori Laurinkarin mukaan häviäjiä ovat vähän koulutetut, pitkäaikaistyöttömät ja erityisryhmiin kuuluvat, kuten vammaiset. Laurinkari nostaa esiin etenkin nuoret, jotka ovat tällä hetkellä vaikeassa asemassa.
- Ongelmallisessa asemassa olevat ryhmät, erityisesti nuoret pitkäaikaistyöttömät ja yleensäkin nuoret työttömät ansaitsisivat huomattavasti suurempaa panostamista. Siihen Suomessa periaatteessa kyllä on varaa, Laurinkari sanoo.
Samalla linjalla on Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Jari Vainiomäki, jonka mukaan nuorisotyöttömyyttä on lisännyt veronalennuksiin pohjautunut taantuman elvytys.
Tutkijat eri linjalla
Kansantaloustieteen professori Heikki Loikkanen Helsingin yliopistosta sen sijaan sanoo, että työn verotuksen alentamisella ja arvonlisäverotuksen muutoksilla ei ole ollut selvää muutosta tulonjakoon. Perintöverotuksen löysääminen on suosinut suurten perintöjen saajia, mutta toisaalta pienituloisille on ollut hyötyä siitä, että osaa perusturvan tuista on nostettu. Esimerkiksi eläkeläisten asemaa on parannettu.
Myös kansantaloustieteen professori Jukka Pirttilä Tampereen yliopistosta laskee, että nykyhallituksen aikana tehdyt verotuksen ja sosiaaliturvan muutokset ovat lisänneet kansalaisten tuloja melko tasaisesti. Tosin euroissa suurimpia hyötyjiä ovat olleet suurituloiset.
Loikkasen mukaan eriarvoisuutta on ylläpitänyt se, että hallitus ei ole kajonnut pääoma- ja ansioverot eriyttävään järjestelmään.
- Hallituksen aktiiviset toimet eivät ole kovasti muuttaneet tulonjakoa. Voi kuitenkin sanoa, että hallitus on seurannut sivusta tekemättä mitään silloin, kun tuloerot kasvoivat. Nyt kun suhdannetilanne on muuttunut, lisäverotamme kohta kaikkea, mikä liikkuu tai on liikkumatta, Loikkanen muotoilee.
Juhani Laurinkari huomauttaa, että pitkällä aikavälillä hallituksen linja voi hyödyttää myös nykyistä laajempaa kansanjoukkoa, jos työllisyys politiikan ansiosta paranee.
Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopistosta arvioi, että myös pienituloiset ovat hyötyneet, koska pitkällä tähtäimellä tuloverojen alennuksia on voitu käyttää sosiaaliturvaan ja kunnallisiin palveluihin.
YLE Uutiset / Antti Pilke