Suomalainen kirjoitti kirjan Manhattanin luksuskenkäkaupan arjesta

Etnologi Mirja Tervo muutti New Yorkiin syksyllä 2003. Hän sai ensin töitä luksustavaratalosta, jossa hän tutustui toisiin myyjiin.

- Opin toisilta myyjiltä, että millaisille asiakkaille kannattaa antaa hyvää palvelua ja kenelle ei. Kilpailu varakkaista asiakkaista myyjien kesken on kovaa, kertoo Aamu-tv:ssä vieraillut Tervo.

Myöhemmin miehensä työpaikan juhlissa Tervo alkoi kiinostua kengistä ja niihin liittyvistä viesteistä.

- Olin ostanut juhliin hienot kengät. Ihmettelin, kun kaikki kommentoivat kenkieni pohjia, mutta eivät muuten niiden ulkonäköä. Aloin tajuta, että naiset halusivat antaa sellaisen viestin, että he tajusivat, että jalassani olivat hienot merkkikengät. Merkki oli siis tärkeämpää kuin se, miltä kengät näyttivät, Tervo sanoo.

Sukkahikipäiväkirjaan muistiinpanoja

Työpaikkailmoituksen perusteella hän päätyi töihin kenkäsalonkiin.

- Minua alkoi kiinnostaa, että voiko kenkäkaupan asiakkaita luokitella ulkonäön perusteella samalla tavalla kuin vaikkapa käsilaukkua ostavia asiakkaita. Huomasin, että se oli hyvin kiinnostavaa ja aloin tehdä muistiinpanoja niin kutsumaani sukkahikipäiväkirjaani, Tervo kertoo.

Näistä muistiinpanoista Tervo on koostanut kirjan, jossa kuvaillaan elämää luksuskenkäkauppiaana New Yorkissa.

Kollegat tienasivat satojatuhansia

Tervo kertoo, kuinka aggressiivista kenkämyyjän ammatti Manhattanilla oli.

- Teimme töitä pelkän komission varassa ilman peruspalkkaa. Joka päivä piti saada myytyä 3 500 dollarin edestä, eli täytyi olla todella rahan ahne ja löytää rikkaimmat asiakkaat, Tervo kuvailee.

Luksuskenkäkaupan myyjät tienaavat Manhattanilla hyvin.

- Legendahan on, että kenkämyyjät Manhattanilla tienaavat enemmän kuin pikkupomot. Kyllä osa minunkin kollegoista tienasi noin 250 000 dollaria vuodessa.

Rikkaat rouvat vakioasiakkaita

Tervo kertoo, että vanhimmat myyjät osasivat haistaa rikkaimmat asiakkaat.

- New Yorkissa on paljon naisia, joilla on rikas mies. Miehet ostavat naisille kalliita kenkiä ja kulutustuotteita. Toinen laita ovat nuoret naiset, jotka haluaisivat olla rikkaita ja ostavat kalliita kenkiä luottokorteilla. Sitten he palauttavat kenkiä, kun lasku olisi maksettava. Heitä ei liikkeissä katsota hyvällä, Tervo mainitsee.

Kenkäkaupassa, jossa Tervo työskenteli, kalleimmat kengät maksoivat noin 3 000 dollaria ja halvimmat 500 dollaria.

- Alennusmyynnit olivat oma lukunsa. Silloin tuntui, että koko kaupunki ryntäsi kauppaan. Turvamiehet päästivät 300 asiakasta kerrallaan kauppaan ja myyjät saivat osakseen huutamista ja koroilla lyömistä. Se oli hysteeristä ja aloin itsekin saada paniikkikohtauksia, muistelee Tervo.