Metsästäjät huolissaan lupauudistuksesta

Metsästäjät ovat huolestuneet tulevasta lakisääteisen metsästäjäorganisaation muutoksesta. Metsästäjät pelkäävät erityisesti, että heidän vaikutusmahdollisuudet kaventuvat.

Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä esittää että maahamme perustetaan ensi vuoden alussa Suomen Riistakeskus. Keskuksen alaisuuteen tulisivat kaikki nykyiset riistaorganisaatiot. Keskus palvelisi jatkossa 300 000 metsästäjää.

Muutoksen myötä riistanhoitopiirit ja Metsästäjäin keskusjärjestö lopettavat toimintansa ja sulautuvat Suomen Riistakeskukseen. Työntekijät siirtyvät samalla uuteen organisaatioon. Keskuksen kotipaikka tulee olemaan todennäköisesti Helsinki. Ratkaisun asiassa tekee valtioneuvosto.

VIranomaispäällikölle paljon valtaa

Suomen Riistakeskuksen tärkein vallankäyttäjä tulee olemaan viranomaispäällikkö. Hän tekee kaikki riistanhoitoa koskevat lakisääteiset päätökset. Hallinnollisesti keskusta johtaa ylijohtaja.

Viranomaistyön avuksi perustetaan valtakunnallinen riistaneuvosto. Neuvosto on koottu riistanhoidon asiantuntijoista, metsästäjistä, luonnonsuojelíjoista, eri viranomaistahoista ja keskuksen henkilökunnasta. Neuvostolle luvataan vaikutusvaltaa keskuksen päätöksiin.

Kentän näkyvyyttää ja vaikutusta etsitään alueellisilla neuvostoilla. Niihin valitaan kymmenen jäsentä, joista kuusi on metsästäjiä ja loput maakuntaliittojen, alueviranomaisten ja metsänomistajien edustajia. Näillä neuvostoilla on neuvoa-antava rooli.

Hirviluvat jaetaan keskuksesta

Hirvenmetsästyslupien myöntäminen muuttuu oleellisesti riistakeskuksen perustamisen myötä. Tähän saakka hirviluvat on myöntänyt kulloisenkin maakunnan riistanhoitopiiri. Ratkaisu on perustunut metsästäjien ja RKTL:n kanta-arvioon.

Tulevaisuudessa luvat myöntää Suomen riistakeskus. Keskus käyttää, työryhmän esityksen mukaan perusteena RKTL:n tietoja ja laatii kannanhoitosuunnitelman. Suunnitelma luotaa sen, millainen on kulloinenkin hirvenmetsätyskausi.

Hirvilupapäätösten siirtyminen Suomen riistakeskukselle huolestuttaa metsästäjiä. Nykyinen käytäntö saa kohtuullisen arvosanan, vaikka joka vuosi valituksia satelee maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalle. Myös jatkossa keskuksen hirvipäätöksestä voi valittaa samalle lautakunnalle.

Kittilän riistanhoitopiirin toiminnanohjaaja Vilho Molkoselkä pelkää että hirvilupapäätösten myöntäminen etääntyy tavallisesta rivimetsästäjästä. Hän pitää todennäköisenä, että paikallisten olojen tuntemus heikkenee eikä kentän ääni kuulu.

- Päätäntävalta etääntyy meistä ja tuntuma tänne maakuntaan jää heikommaksi. Pelkään pahoin, ettei siellä tunneta näitä alueen tapoja ja käytäntöjä.

- Se muuttuu konemaiseksi, se päätöksenteko jos se lupahallinto sinne menee.

Susilupakäytäntö muuttuu

Riistanhoitopiirit ovat myöntäneet parin vuoden ajan luvan suden poikkeuspyyntiin. Lupakäytännön muutos on ollut poronomistajien mieleen. Luvan on saanut reilun viikon kuluessa, sanoo poromies Jouni Vuolli.

- Kyllä se on tullut yleensä viikossa. Samalla on saatu ministeriöltä lupa käyttää pyynnissä moottorikelkkaa.

Riistakeskus ja sen viranomaispäällikkö ovat jatkossa ne tekijät, jotka ratkaisevat annetaanko poronomistajille oikeus suden tappoon. Riistakeskukselle siirretään ministeriöltä myös kiellettyjen pyyntimenetelmien käyttöoikeuden myöntäminen.

Poromiehet epäilevät, huolimatta tyynnyttelevistä puheenvuoroista, että suden tappoluvan saaminen vaikeutuu uudistuksen myötä. Maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikkö Pentti Lähteenoja vakuuttaa että kentän ääntä tullaan kuulemaan.

- Jos jatkossa päätetään suden tappamiseen oikeuttavan poikkeusluvan myöntämisestä Suomussalmelle, niin kyllä se lupavalmistelu tehdään maakunnassa.

Lähteenoja myöntää, että ratkaisuvalta on yksin viranomaispäälliköllä. Häntä ei voi edes hallinnollisesti ohjata tällaisessa asiassa sen enempää ylijohtaja kuin Maa- ja metsätalousministeriö.

Koirapyytäjät uskovat parannukseen

Nykyisen käytännön mukaan valtioneuvosto päättää metsästysajat. Riistanhoitopiirit ovat voineet määrätä alueellaan tapahtuvasta metsästyksestä tämän ajan sisällä. Rauhoitukset eri lajien osalta on päätetty riistanhoitopiirin hallituksessa.

Tulevaisuudessa rauhoituksista ja rajoituksista päättää Suomen riistakeskus. Keskus perustaa päätöksensä RKTL:n selvityksiin, joita se kerää omilta ja metsästäjien edustajilta.

Metsästysrauhoituksista päättäminen on jakanut jo vuosia mielipiteitä. Usein eri harrastajatahot ovat väittäneet, että hirvenmetsästysajat vaikuttavat siihen, kuinka pitkä on maakunnan osa-alueen metsäkanalintujen pyyntiaika ja rauhoitus.

Rovaseudun pystykorvakerhon puheenjohtaja Päiviö Myllymäki vahvistaa nämä kokemukset. Hänen mukaansa niin kanakoira- kuin pystykorvaharrastajienkin etu on jäänyt usein hirvenmetsästystahojen edun jalkoihin.

Koirakerhojen edustajat uskovat että uudistus etäännyttä päätöksenteon terveesti maakunnista. Myllymäki toivoo, että jatkossa ratkaisut tehtäisiin todellisten kanta-arvioiden mukaan.

- Kyllä uskon että meidän vaikutusmahdollisuudet paranee. Nyt tulee ratkaisuperusteeksi nämä olemassa olevat riistakannat ja muut lieveilmiöt ja taustavaikutusasiat jäävät toivottavasti pois.