Kemin koevoimala rohkaisee Perämeren tuulivoimarakentamista

Kemissä tutkittiin viime talvena sitä, miten meren pohjaan rakennettu tuulivoimalaitos kestää arktisen alueen talven rasituksia. Vastaavaa tutkimusta ei ole aiemmin tehty, vaikka suurta osaa uusista tuulivoimaloista kaavaillaan merelle.

PVO-konserniin kuuluvan PVO-Innopowerin toimitusjohtajan Lauri Luopajärven mukaan koelaitos kesti hyvin talven rasitukset. Kokeilu varmisti sen, että rannikon läheisyydessä olevalle kiintojääalueelle voidaan suunnitella meren pohjaan kiinnittyviä tuulivoimaloita.

- Tulokset ovat rohkaisevia, ja tästä on hyvä jatkaa kehitystyötä. Suomen ensimmäisestä teräsrakenteisesta meriperustuksesta saatu mittaustieto edistää suurten merituulivoimapuistojen suunnittelua, sanoo Luopajärvi

Kokeilun perusteella Perämerelle voitaisiin jääolosuhteiden estämättä suunnitella tuulivoimaloita laajalle alueelle Kemistä Raaheen asti. Kiintojääaluetta on 20 - 30 kilometrin levyisellä rannikkokaistaleella noin sadan kilometrin matkalla.

Liikkuvan jään alueelle avomerelle tuulivoimaloita ei kannata rakentaa, sillä siellä jääolosuhteet ovat paljon vaikeimmat. Kiintojääalueella rannikon tuntumassa jää liikkuu liikkuu vain vähän lähinnä syksyllä ja keväällä eikä uhkaa tuulimyllyjen rakenteita.

Jääolot eivät yksin ratkaise

PVO-konserni suunnittelee merituulivoiman rakentamista enimmillään 1 400 megawatin edestä, ja Kemin tuloksia voidaan soveltaa myös muilla olosuhteiltaan samanlaisilla alueilla.

Kemin lisäksi PVO-Innopowerilla on vireillä laaja merituulivoimapuisto Oulun ja Haukiputaan edustalla, jossa jääolosuhteet ovat samankaltaiset. Merenpohja Haukiputaalla on kuitenkin toisenlainen kuin Kemin edustalla. Meren pohjan rakenne ja muoto vaikuttavat Luopajärven mukaan rakentamiseen enemmän kuin jääolosuhteet.

Raahen edustalta kiintojääalue ulottuu Pohjanlahden rannikkoa pitkin myös kapeampana, muutaman kilometrin kaistaleena suunnitellulle PVO-Innopowerin Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston alueelle. Raahen eteläpuolella meri syvenee kuitenkin pohjoisempia merialueita nopeammin. Luopajärven mukaan tuulimyllyjen rakentamisessa pyritään pysymään 4 - 10 metrin syvyydessä. Myös Kristiinankaupungin olosuhteita tutkitaan tarkemmin ennen tuulimyllypäätöksiä.

Simon ydinvoimalasta ei haittaa tuulivoimaloille

Ydinvoimalan rakentaminen Simoon ei vaikeuttaisi Luopajärven mukaan Perämeren tuulivoimarakentamista.

Kiintojään sulamisesta ydinvoimalan ympärillä ei olisi haittaa, ja tuulimyllyjä voitaneen Luopajärven arvion mukaan rakentaa muutaman kilometrin päähän mahdollisesta ydinvoimalasta.

Suunnitellun ydinvoimalan tuntumassa sijaitsevan Ajoksen kokeiluvoimalan muuttamisesta toimivaksi ja pysyväksi tuulivoimalaksi päätetään kesän aikana. Muutostyöt toteutuvat viimeistään kesällä 2011, mutta hyvin sujunut kokeilu voi jouduttaa niiden aloittamista. Voimalassa jatketaan vielä tutkimuksia lisätiedon saamiseksi

Tuulivoimatuotannon kasvattaminen hallituksen edellyttämällä tavalla vaatii tuulivoimaloiden rakentamista merelle, sillä yksin maalle rakennettavilla voimaloilla ei saavuteta tavoitteita. Merelle rakentaminen on kalliimpaa. Viime kädessä tuulivoimaloiden rakentamisen ratkaisee tuulivoiman taloudellinen kannattavuus.