ILMIÖITÄ: Pikavipit vievät edelleen turmioon

Kännykkävippi saapuu sitä haluavalle yhtä helposti kuin ennenkin, vaikka pikaluottofirmoja on pyritty suitsimaan kuriin lainsäädännöllä. Vuoden alusta lähtien pikaluottoja myöntävien on pitänyt ilmoittaa markkinoinnissaan todellinen vuosikorko, lainojen maksu yöaikaan on kielletty ja lainan myöntäjien pitää varmistua asiakkaan henkilöllisyydestä. Lainayritysten on nykyään myös rekisteröidyttävä. Mitkään näistä keinoista eivät ole vähentäneet pikavipeistä aiheutuvia ongelmia.

- Lainsäädännön tavoitteena oli vähentää pikavippien haittoja. Ylivelkaantuminen on jatkunut ja lainaa otetaan lainan päälle. Ei ole vaikuttanut vähentävästi luottojen ottamiseen, sanoo Kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Sario.

Kasvu laantumassa

Ensimmäiset suomalaiset pikalainapalvelut aloittivat toimintansa vuonna 2005. Nyt palveluntarjoajia on toistasataa. Pääosa toiminnasta keskittyy kuitenkin pienelle joukolle. Kymmenen suurinta pikaluottojen antajaa hallitsee yli 70:ää prosenttia markkinoista.

Tilastokeskuksen mukaan vippejä myönnettiin toissa vuonna yli 180 miljoonan euron arvosta, jolloin ala kasvoi vielä reippaasti. Tämän vuoden aikana kasvu on tasoittunut. Vaikka alalle tulee uusia toimijoita, lainausmäärät eivät kuitenkaan kasva.

- Kasvu on hyvinkin paljon tasoittunut. Vaikka uusia toimijoita markkinoille tulee, antolainaus ei kasva, vaan toimijat jakaa markkinoita keskenään uusiksi. On puhuttu jopa siitä, että Suomessa olisi ylikuumentuneet markkinat, sanoo Suomen pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto.

Ongelmat kasautuvat

Usein kovakorkoiset pikavipit kasautuvat samoille henkilöille. Niistä aiheutuvista maksuhäiriöistä kärsivät eniten nuoret aikuiset. Taloustutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia kansalaisista kieltäisi kännykkävipit kokonaan. Samoin tekisi Kuluttajaliitto.

- Se on tuote tai palvelu, joita ei pitäisi olla markkinoilla ollenkaan. Sen takia, että siinä kerätään hurjia voittoja ihmisten hädällä. Ne jotka pikavippejä ottaa, on kaikkien tilastojen perusteella ihmisiä, joilla on velkoja jo muutenkin, ja jotka eivät veloistaan muutenkaan selviä. Kun korot voi olla 3 000 prosentin luokkaa, niin siinä ei paljon maalaisjärkeä tarvita minkä takia se ei ole hyvä tuote, sanoo Kuluttajaliiton Tuula Sario.