Savukaasujen puhdistusvelvoite sulkee hiilivoimaloita Suomessa

Tiheästi asutussa Keski-Euroopassa kärsitään monin paikoin huonosta ilmanlaadusta. Sen vuoksi koko EU-alueella halutaan vähentää ihmisten hengitysvaikeuksia ja ympäristön happamoitumista. Vuoden alusta voimaan tulleen niin sanotun IE-direktiivin on määrä leikata tuntuvasti muun muassa voimalaitosten piipuista tupruavia typen oksideja, rikkidioksidia ja pienhiukkaspäästöjä.

Vuonna 2016 käytössä olevat, direktiivin mukaiset päästörajat, tuntuvat Suomessa eniten vanhoissa hiilivoimaloissa. Esimerkiksi Vantaan Energiassa pohditaan nyt, mitä tehdä Martinlaakson laitoksen hiilikattilalle.

- Jos valitsemme investoinnit puhdistuslaitteisiin, niin kattilalla on teknistä käyttöikää kohtuullisen vähän jäljellä suhteessa investoinnin kalleuteen. Puhdistuslaitteet olisivat noin 20 - 50 miljoonaa euroa tähän kattilaan. Meillä on kuitenkin tulossa noin 2025 uuden kattilan hankinta, kertoo tuotantopäällikkö Marko Ahl.

Jopa miljardilasku luvassa

Konsulttiyhtiö Pöyryn laskelmien mukaan direktiivi maksaa Suomen energiayhtiöille vähintään satoja miljoonia euroja, ehkä jopa pari miljardia. Pohjolan Voimasta sanotaan suoraan, että länsirannikon isot hiilivoimalat voivat olla liipaisimella.

- Se voi johtaa joidenkin laitosten ennenaikaiseen alasajamiseen. Investoinnit tulevat sitten niin kalliiksi, että niitä ei kannata edes tehdä, kertoo johtaja Petri Hurri.

Pohjolan Voimalla on laudelaitokset Kristiinankaupungissa ja Porissa. Energiayhtiöt eivät ole vielä tehneet lopullisia päätöksiä, sillä laitoskohtaiset päästörajat selviävät vasta myöhemmin. Sallittujen päästöjen haarukkaa laaditaan parhaillaan EU:ssa. Kotimaassa laitoskohtaisista päästörajoista päättävät lopulta aluehallintoviraston ympäristölupaviranomaiset.

"Yhtiöt tienneet jo pitkään"

Direktiivin kansallisesta valmistelusta vastaavassa ympäristöministeriössä ymmärretään energiayhtiöiden huoli. Ministeriöstä kuitenkin muistutetaan, että tiukkeneva savukaasujen puhdistusvelvoite on ollut energiayhtiöiden tiedossa jo pitkään.

- Vaatimusten tiukentaminen on tiedetty nyt jo muutaman vuoden ajan, on voitu aavistaa, että näin tulee tapahtumaan. Mukautuminen vie varmaan jonkin verran aikaa, mutta on myös huomattava, että direktiivissä on olemassa oleville laitoksille joustoelementtejä, joita toiminnanharjoittajat voivat valita ja käyttää niitä, sanoo neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen ympäristöministeriöstä.

Joustot tarkoittavat esimerkiksi hiilivoimalaitoksen käyttöajan lyhentämistä. Tätä voidaan käyttää vuoteen 2023 saakka. Suomen paristakymmenestä isosta hiilivoimalasta vain Fortumin ja Teollisuuden Voiman Meri-Porin lauhdelaitos selvinnee direktiivin vaatimuksista ilman isompia investointeja tai käyntiajan rajoittamista.