Kehno aktivointi voi pahentaa työttömän tilannetta

Tukitoimin työllistettynä, työvoimakoulutuksessa, työharjoittelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa oli alkuvuodesta 116 000 ihmistä, se on liki 16% enemmän kuin vuotta aiemmin. Osa heistä on jäänyt pyörimään toimenpiteisiin pitkäksi aikaa.

Valtiontalouden tarkastusvirasto selvitti pitkäaikaistyöttömille suunnattujen toimenpiteiden vaikuttavuutta. Harva työllistyy nopeasti avoimille markkinoille, mutta joidenkin hyvinvointia palvelut parantavat. Mitä pidempään työttömyys on jatkunut, sitä vaikeampi on työllistyä.

Pitkäaikaistyöttömien jako kahteen kastiin

Raportissa todetaan, että velvoittavan aktivoinnin seurauksena pitkäaikastyöttömät ovat jakautumassa kahteen kastiin. Suurelle osalle aktivointi merkitsee pääsyä palvelujen piiriin, joillekin se on taas merkinnyt putoamista työttömyysturvan ulkopuolelle toimeentulotuelle. Näin käy, jos on kieltäytynyt koulutuksesta tai muista toimenpiteistä. Tämä voi pahentaa syrjäytymisriskiä. Työmarkkinatukiuudistuksen jälkeen pelkälle asumis- ja toimeentulotuelle pudonneiden määrä on muutamassa vuodessa liki kaksinkertaistunut pariinkymmeneen tuhanteen.

Tässä mielessä velvoittavan aktivoinnein seurauksia on mietittävä tarkemmin, toteaa Valtion tarkastusvirasto raportissaan.

Työvoiman palvelukeskuksista hyviä kokemuksia

Osa pitkäaikaistyöttömistä ei tule koskaan palaamaan työelämään. Työllistymisen esteinä voivat heikon pohjakoulutuksen tai hakijan iän lisäksi olla myös esimerkiksi päihde- ja tai mielenterveysongelmat. Avustavien, yksinkertaisten työtehtävien määrä on vähentynyt. Raportin mukaan työllistymistavoitteet ovat pitkäaikaistyöttömille usein liian vaativat, mutta ennen kuin toimenpiteitä lähdetään karsimaan, on selvitettävä niiden hyvinvointivaikutukset esimerkiksi työttömän elämänhallintaan.

Sekä sosiaali- että työvoimaviranomaisten asiantuntijaverkostona toimivia työvoiman palvelukeskuksia on perustettu eri puolille maata. Valtiontalouden tarkastusvirasto katsoo, että niiden toimintaa tulisi kehittää ja vakiinnuttaa säädöksin.

Työvoiman palvelukeskusten lisäämistä kannattavat myös kunnat, joiden toimeentulotuelle ja kuntoutettaviksi työmarkkinoiden ulkopuolelle putoavat lopulta päätyvät. Kuntaliitosta todetaan, että työvoiman palvelukeskuksissa säilyy vielä napanuora työvoimahallintoon, joka yhä enemmän keskittyy osaavan ja koulutetun työvoiman välittämiseen.

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan työvoima- ja elinkeinopolitiikan yhteensovittaminen samaan ministeriöön ei ole toistaiseksi tuottanut tuloksia pitkäaikaistyöttömien paremmaksi työllistymiseksi ja työnantaja- ja yritysyhteistyöhön tarvitaan vauhtia ja uusia ennakkoluulottomia avauksia.