ILMIÖITÄ: Perintöriita syntyy hirven sarvista tai kansallispuvusta

Riitoja aiheuttavat myös asiat, jotka tulevat perillisille yllätyksenä.

- Joku sisaruksista on vaikkapa saattanut saada omaisuutta lahjana, havainnollistaa asianajaja Harri Kontturi.

Usein kiistellään esineistä, joiden rahallinen arvo on vähäinen.

- Saattaa olla sellaisia kuolinpesiä, joissa sadat hehtaarit ja sadattuhannet eurot ja on jaettu täydessä sovussa olankohautuksella, mutta kun keskustelu kääntyy isän ampumiin hirven sarviin tai äidin kansallispukuun, niihin sisältyy paljon tunnepitoisia latauksia, Kontturi sanoo.

Pahimmillaan sisarusten välit menevät poikki perinnönjaon jälkeen. Toisinaan joudutaan turvautumaan myös tuomioistuimen määräämään pesänselvittäjään. Yleistä tämä ei kuitenkaan ole: ulkopuolista selvitysmiestä tarvitaan vain noin 2,5 prosentissa kuolinpesistä eli suunnilleen 1 200 - 1 400 kertaa vuodessa.

Tavalliset lusikkariidat käydään perheen kesken.

Leipäjonot näkyvät myös kuolinpesissä

Perintöasioista ja testamenteista kirjaa viimeistelevä asianajaja Harri Kontturi suosittelee perintöriitojen välttämiseksi avoimuutta ja testamentin tekemistä.

- Kannattaisi keskustella perintöön liittyviä asioita perittävien eläessä, koska joku omaisuus saattaa olla järkevintä testamentata tai lahjoittaa jo elinaikana jollekin perillisistä, Kontturi neuvoo.

Siviilioikeuden professori Urpo Kangas Helsingin yliopistosta huomauttaa, että monissa kuolinpesissä ei ole omaisuutta riideltäväksi.

- Jos perittävä on eläessään seissyt leipäjonossa ja elänyt toimeentulotuen varassa, on selvää, että kuolinpesässä ei tarvita ulkopuolisen määräämää pesänselvittäjää.