Asianajajille kaivataan psykologista pelisilmää
Lakimiehiä käräjäoikeuden käytävässä.
Kuva: YLE
Juristien koulutuksessa ei painoteta riittävästi ihmissuhdetaitoja ja keskustelevaa ongelmanratkaisua. Sovittelukyvyistä on puhuttu jo pitkään, mutta opetus laahaa yhä jäljessä.
- Usein on niin, että asianajajalla on kova työ kanavoida päämiehen tunteet positiivisella tavalla, että päästään rakentamaan sopua, eikä vaan kääritä hihoja ja lähdetä kuin nyrkkeilykehään, asianajaja Matti Manner toteaa.
Lakimieskunnasta löytyy aina myös käräjäpukareita, jos sellaista tarvitaan. Oikeuspoliittisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Kaijus Ervastin mukaan juristit ovat tottuneet viemään asioita tuomioistuimeen ja tarkastelemaan asioita oikeudellisesta näkökulmasta. Tästä syystä lakimiehet eivät kyllin usein analysoi erilaisia vaihtoehtoja.
Asianajaja Mannerin mielestä lakimiesten ihmissuhdekoulutus on yhä retuperällä.
- Juristien koulutuksessa ja jatkokoulutuksessakaan ihmissuhdetaitoja kuten neuvottelutaitoja ja arkielämän psykologiaa ei opeteta eikä kouluteta. Sitä pitää itse oppia matkan varrella - usein ehkä kantapään kautta.
Sovittelusta on Suomessa puhuttu jo 20 vuotta, mutta oikeastaan mikään ei ole muuttunut.
- Jos ajatellaan lakimiesammattia, niin sehän on hyvin perinteinen vanha ammatti, jossa on vuosikymmeniä, vuosisataisia perinteitä, ja tietysti tämmöisen kulttuurin muuttaminen on hyvin hidasta ja vaikeaa, Ervasti sanoo.
YLE Uutiset