Suomen koulutusvienti ei vastaa Pisa-menestystä
Suomen koulutusvienti tulee kasvamaan lähivuosien aikana.
Kuva: YLE
Vaikka Suomi komeilee oppimisessa maailman kärkisijoilla, on koulutuksen paketoiminen vientituotteeksi vielä pienimuotoista. Suomalainen koulutusvienti ei ole noussut samaa tahtia kuin maan Pisa-menestys.
Opetusministeriön mukaan koulutuksen osuuden Suomen kokonaisviennistä tulee kasvaa merkittävästi lähivuosien aikana. Kovasta kysynnästä huolimatta koulutusvienti taapertaa meillä vasta lasten kengissä. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n mukaan Pisa-tulosten tuomaa menestystä ei olekaan osattu hyödyntää tarpeeksi.
- Se on ihan selvä asia, että Pisa-menestys on yksi keskeinen asia, miksi meistä ylipäätään ollaan kiinnostuneita ja me olemme hyödyntäneet sitä hirveän huonosti. Esimerkiksi Australiassa, jossa ei ole menestytty niin hyvin kuin Suomessa, koulutusvienti on jo miljardin luokan bisnes. Nyt olisi viimeiset hetket takoa tätä rautaa, joka on kuuma, kertoo puheenjohtaja Olli Luukkanen Opetusalan Ammattijärjestöstä.
Koulutusvientiä tehostamaan perustettu Future Learning Finland -yhteenliittymä ei kuitenkaan aio nojata koulutusvientiä Pisa-tuloksiin.
- Pisan kautta me varmasti olemme saaneet sitä suomalaisen koulutuksen hyvää mainetta ja brändiä läpi tuolla maailmalla. Tällä hetkellä kuitenkin haemme Suomelle mainetta muidenkin kuin peruskoulutuksen huippuosaajina, sanoo koulutusvientiklusterin projektipäällikkö Mervi Palander.
Koulutusta ei voi verrata selluloosaan
Ulkoministeriön mukaan koulutusvienti on viime vuoden aikana saanut uutta tulta purjeisiin, mutta edessä on vielä paljon haasteita.
- Tämä ei ole sama kuin vietäisiin paperia tai selluloosaa maailmalle. Tässä on mukana hyvin monimutkaisia kysymyksiä, jotka liittyvät aika syvälle eri yhteiskuntien perusrakenteisiin. Suomalaiseen kulttuuriin ja historiaan pohjautuvaa koululaitostamme ei voida suoralta kädeltä viedä toiseen maahan, jossa on aivan erilainen kulttuuri ja historia, kertoo ulkoasiainneuvos Matti Lassila ulkoministeriöstä
Koulutusvienti onkin jakautumassa pienempiin paketteihin, joita ostaja voi muokata mieleisekseen. Suuntaus ei kuitenkaan miellytä Opetusalan Ammattijärjestöä.
- Ulkomaiset ostajat haluavat vahvaa mittaamista, päättökokeita, tiukkaa arviointia ja jos nämä istutetaan suomalaisen koulutusviennin sisälle, niin silloin ei kyllä puhuta enää suomalaisesta koulutusviennistä. Tällaista kehityssuuntaa esimerkiksi minä ja OAJ emme halua, kertoo puheenjohtaja Olli Luukkanen OAJ:stä.
YLE Uutiset
Keskustele uutisesta
Vaikka Suomi komeilee oppimisessa maailman kärkisijoilla, on koulutuksen paketoiminen vientituotteeksi vielä pienimuotoista. Suomalainen koulutusvienti ei ole noussut samaa tahtia kuin maan Pisa-menestys. Onko Pisa-menestyksellä käytännön merkitystä?