Lahtelaisen luomukauppa Ekoguun kauppias Satu Asp on huomannut luomuruuan suosion kasvaneen. Erityisesti kotimaisista juureksista ja muistakin kasviksista on pulaa ja kotimaisen lihan (naudanlihaa lukuunottamatta) kohdalla joudutaan myymään "ei-oota".

Myös Hollolassa Päijät-Hämeen Luomun tiloissa ollaan huolissaan. Yritys valmistaa hapankaalia ja muita hapantuotteita, mutta luomukaalia ei tahdo saada enää riittävästi.

- Jo alkuvuonna kysyntä on kasvanut 20%. Meille on vuosia tullut kaalia Turengista, mutta nyt sitä tulee jo useammalta tilalta ympäri Suomen, kertoo yrittäjä Jari Vauhkala.

Mielikuva lähiruuasta vaarassa

Vauhkalan mukaan seuraava luonnollinen askel on tuoda raaka-aineita ulkomailta. Ajatus ei sinänsä ole houkutteleva, sillä luomun imagoon kuuluu se, että raaka-aineet ovat ns. lähiruokaa.

- Luomun kohdalla voidaan ajatella, että lähiruokaa on kaikki kotimainen ruoka, koska tuottajia on niin vähän, Vauhkala sanoo.

Myös kauppias Satu Asp vannoo lähiruuan nimeen, vaikkei se suoranaisesti ole luomu-määritelmän edellytys.

- Kyllä minä hankin aina mahdollisuuksien mukaan lähiruokaa. Ennen meidän viljat tulivat Tuusulasta, mutta nyt ne tulevat omasta maakunnasta, Asp kuvailee.

Uusia luomutiloja syntyy hitaasti

Hämeen ELY-keskuksen mukaan uusia luomutiloja syntyy tasaiseen tahtiin ja hyvin hitaasti. Luomutilan perustaminen on hidas prosessi.

Vaikka päätöksen luomuun siirtymisestä olisikin jo tehnyt, tilalla saattaa esimerkiksi olla runsaasti lannoitteita, jotka halutaan ensin käyttää loppuun. Tämän jälkeen alkavat luomukurssit, luomuhakemusten täytöt, käsittelyt ja muut muodollisuudet.

Kasvaneeseen kysyntään pystytään siis vastaamaan ehkä jopa vuosien viiveellä.