Opetusministeriön asettama työryhmä ehdottaa, että saamen kielten, romanikielen ja viittomakielen tutkimus siirtyisi Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselta eli Kotukselta yliopistoille eri puolille Suomea. Suomen ja ruotsin kielenhuoltoon ja sanakirjatyöhön liittyvä tutkimus säilyisi Kotuksella, mutta perustutkimus siirrettäisiin sekin yliopistoille.

Työryhmän puheenjohtaja, professori Fred Karlssonin mukaan selvityksen tavoitteena on säästösyistä välttää päällekkäisyydet tutkimustyössä.

- Olisi syytä pyrkiä siihen, että Kotuksen ja yliopistojen tutkimus olisi mahdollisimman erilaista ja päällekkäisyyksiä olisi mahdollisimman vähän. Kotuksessa tähän asti tehty perustutkimus, joka ei suoraan liity ydintehtäviin eli kielenhuoltoon ja sanakirjojen tekoon, siirrettäisiin yliopistoihin, Karlsson selittää.

Kotuksella säilyisi kielenhuolto- ja sanakirjatutkimus

Työryhmä korostaa, että Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ydintehtävä on turvattava. Nyt kielten perustutkimusta ollaan ottamassa Kotukselta pois. Karlssonin mukaan Kotuksen uusiin ydintehtäviin - kielenhuoltoon ja sanakirjojen tekemiseen - liittyvää tutkimusta ei kuitenkaan siirretä yliopistoille.

- Ydintehtäviin liittyvää tutkimusta Kotuksessa pitää tehdä edelleen. Siellä on kuitenkin tehty myös muunlaista tutkimusta, joka muistuttaa enemmän yliopistoissa tehtävää työtä, Karlsson perustelee.

Vanhan kirjasuomen sanakirjatyö keskeytettäisiin

Ehdotuksen mukaan Kotuksesta siirtyisi yhteensä 11 henkilötyövuotta vastaava määrä toimintoja Helsingin, Turun, Jyväskylän ja Oulun yliopistoihin.

Lisäksi Kotuksen ydintoiminnaksi nimettyä sanakirjatyötä supistettaisiin - murresanakirjat julkaistaisiin vastaisuudessa vain sähköisessä muodossa ja vanhan kirjasuomen sanakirjatyö keskeytettäisiin.

Muutokset liittyvät hallituksen tuottavuusohjelmaan

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksella tuskin ollaan uudistusehdotuksesta kovin innostuneita. Työryhmässä mukana ollut Kotuksen johtaja Pirkko Nuolijärvi on kuitenkin vielä varovainen lausunnoissaan ja muistuttaa, että tapaus liittyy laajempaan kokonaisuuteen.

- Kaikki Kotusta koskevat muutokset liittyvät isompaan kokonaisuuteen. Ne nivoutuvat valtion niin sanottuun tuottavuusohjelmaan, tutkimusjärjestelmän uudistamiseen ja jopa alueellistamiseen, jotka ovat olleet hallitusohjelmassa.

Nuolijärven mukaan Kotuksenkin muutoksia on siis tarkasteltava tätä taustaa vasten.

- Mitään radikaalia ei tapahdu tietenkään heti, vaan asioista neuvotellaan. Osa muutoksista voidaan hoitaa, kun Kotusen työntekijöitä jää eläkkeelle, ja osa neuvotellaan tapauskohtaisesti yliopistojen kanssa, Nuolijärvi sanoo.

Pirkko Nuolijärvi harmittelee, ettei rakenteilla olevia asioita voidakaan nyt taloudellisista syistä toteuttaa. Hän toteaa, että asiat pitää nyt ajatella kokonaan uudelleen.

- Totta kai muutokset koskettavat organisaatioita. Uskon kuitenkin, että kaikkiin asioihin löytyy ratkaisu.