Koululaisen unirytmi kuntoon aikaisilla aamuherätyksillä
Monen koululaisen unirytmi voi olla hakoteillä kesän jäljiltä. Aikaisiin herätyksiin kannattaa varautua ajoissa.
Nuoren unirytmin palauttaminen ennen koulujen alkua kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Neuvo rytmin palauttamiseksi on yksinkertainen.
- Noustaan ensimmäisenä kouluaamuna silloin kun pitää, oli se yöuni sitten miten lyhyt tahansa. Jos uni jää vain muutaman tunnin mittaiseksi, niin luotetaan siihen, että seuraavana iltana uni ainakin tulee ajallaan, sanoo lastenneurologian erikoislääkäri Outi Saarenpää-Heikkilä Tampereen yliopistollisesta keskussairaalasta.
Osalle nuorista paluu arkeen ja aikaisiin herätyksiin sujuu ongelmitta. Toisille rytmiin palaaminen voi tuottaa suuriakin vaikeuksia.
- On yksilöllistä, miten unirytmi palautuu. Jos on oikein iltavirkku ja herääminen on hankalaa, voi rytminsiirron aloittaa jo viikon ennen koulun alkua, Saarenpää-Heikkilä suosittelee.
Rytminsiirto kannattaa aloittaa siitä päästä, että nousee aamulla aikaisemmin. Kello kannattaa laittaa soittamaan aamuisin tuntia aiemmin kuin edellisenä aamuna.
- Ensin kello herättämään kymmeneltä, seuraavana aamuna yhdeksältä ja tästä seuraavan kahdeksalta. Sitä myöten kun herääminen aamulla sujuu, alkaa luonnostaan iltaisinkin väsyttää, ohjeistaa Saarenpää-Heikkilä.
Itsekuria ja vanhemman tukea
Oikean unirytmin löytäminen on pitkälti tahdonvoimasta kiinni.
- Olennaista on, ettei auta yhtään, jos menee aikaisemmin nukkumaan. Väkisin ei voi nukahtaa, eikä auta jos menee sänkyyn kahdeksalta makaamaan, jos ei yhtään väsytä. Pitää lähteä siitä, että saadaan se väsymyksen tunne sinne iltaan ja ainoa keino tähän on, että aamulla noustaan ajoissa, Outi Saarenpää-Heikkilä muistuttaa.
Pitää lähteä siitä, että saadaan se väsymyksen tunne sinne iltaan ja ainoa keino tähän on, että aamulla noustaan ajoissa
Väsymyksen tunne valuu kuitenkin hukkaan, jos sortuu nukkumaan päiväunet.
- Väsymyksen painetta täytyy riittää iltaan saakka, muuten rytmin palautus ei onnistu, Saarenpää-Heikkilä painottaa.
Tottumukset ja biologia myös määräävät, keneltä arkiseen rytmiin paluu sujuu leikiten ja keneltä ei.
- Toiset ovat voimakkaammin yöihmisiä ja jos oma luontainen biologinen rytmi on iltapainotteinen, nuorella on vaikeampaa tottua yhteiskunnan perusrytmiin, joka kyllä suosii enemmän aamuvirkkuja, myöntää Saarenpää-Heikkilä.
Teineillä on murrosiän biologiseen rytmiin liittyen erityinen taipumus unirytmin viivästymiseen, Saarenpää-Heikkilä sanoo.
- Tällöin itsekurin lisäksi tarvitaan vanhempien tukea. Muutoin voi olla, ettei rytmin muutos onnistu ollenkaan, jos se jää nuoren harteille yksinään.
Tuoreimmat aiheesta: Terveys
Virhe potilastiedoissa voi tulla kalliiksi
Yhä useampi tarkistaa omat potilastietonsa ja huomaa samalla myös virheitä sairaskertomuksessaan. Vantaan potilasasiamies kehottaakin tarkkaavaisuuteen, sillä väärät tiedot voivat pahimmillaan maksaa maltaita.
Kehitysmaiden lapsia tappavaan ja turisteja kiusaavaan ripuliin kehitettiin Ruotsissa rokote
Tulokset ylittivät tavoitteet; rokote toimii, ja sivuvaikutukset ovat pieniä, kerrotaan Göteborgin yliopistosairaalasta. Apteekkeihin rokote voisi tulla jo lähivuosina.
Ravitsemustieteen professori: ruokavalioneuvonnan oltava entistä yksilöllisempää
Tulevaisuuden haasteisiin kuuluu yksilön tasolla toimivan ja terveyttä edistävän ruokavalion toteutuminen. Usein ruokavaliomuutokset lopahtavat oman vastuun puuttumiseen.
Espanjalaiset sairaanhoitajat hylkäävät Vaasan
Vaasan kaupunginsairaalassa työskentelevistä espanjalaisista sairaanhoitajista viisi jättää Vaasan. Syynä on muun muassa maan kalleus, kylmä ilmasto ja suomen kielen vaikeus. Suomeen hoitajat saapuivat viime vuoden lokakuussa.
Kansalaiset pääsevät suunnittelemaan uutta sairaalaa - "enemmän taidetta, vähemmän jonoja"
Kainuun uuden keskussairaalan suunnittelussa halutaan kuulla kansalaisten mielipiteitä. Kehittäjäasiakkaat voivat vaikuttaa muun muassa sairaalan viihtyisyyteen ja hoitoympäristöjen toimivuuteen.
Syöpäjärjestöt: Syöpäpotilaiden tilanne huolestuttava
Syöpäjärjestöt ovat huolissaan syöpäpotilaiden kokonaisvaltaisen hoidon tilasta. Kehittyneiden hoitojen takia syöpään kuolee harvemmin, mutta hoidot saattavat jatkua jopa vuosikymmeniä. Rankkojen ja pitkien hoitojen vuoksi muiden tukipalveluiden rooli nousee yhä suuremmaksi.
Hoitohenkilöstön koulutuksella on haettu uudenlaisia työtapoja vanhustenhoitoon
Vaasan seudulla halutaan lähivuosina siirtyä yhä enemmän ikääntyneiden ja pitkäaikaissairaiden kotona asumiseen. Tähän tähdätään muun muassa hoitohenkilöstön täydennyskoulutuksella, jossa on keskitytty erityisesti vanhusten itsenäiseen selviytymiseen ja kuntoutukseen.
HYKS jätti syöpäsairaan kuolemaan - ruotsalaiskirurgit pelastivat hengen
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on hävinnyt oikeusjutun, joka koski syöpäsairaan oikeutta hakeutua hoitoon Ruotsiin.
Millä saisi miehen liikkumaan?
Väitetään, että suomalaiset miehet jäävät joko sohvalle tai himourheilevat. Urheilun aloittamisesta ei kannata kuitenkaan tehdä liian suurta kynnystä, miettii Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n Keijo Kylänpää.
Tupakka lisää alkoholismin aivohaittoja
Pitkäaikainen alkoholin suurkulutus voi heikentää muistia ja hidastaa monia mielentoimintoja. Tupakoivilla tämä vaikutus on kuitenkin vielä suurempi, tuore tutkimus osoittaa.
