Helsinkiläisessä Eiran aikuislukiossa lukiota suorittavalle Miika Roihalle verkossa opiskelu on tuttua. Tennistä pelaava Roiha on valinnut etäkursseja, että urheiluun jäisi aikaa.

- On se [etäopiskelu] aika erilaista. Siinä saa tehdä asiat itse, silloin kuin itselle sopii. Mutta pitää olla myös itsekuria, hän kertoo.

Eiran Aikuislukio on oppilaitos, jossa sekä verkkokursseja että tietotekniikan hyödyntämistä lähiopetuksessa lähdettiin kokeilemaan ensimmäisten joukossa kymmenisen vuotta sitten. Nyt tekniikka on kiinteä osa koulun arkea.

Toisin on suuressa osassa maan lukioita, joissa asian eteen on tehty niin ikään 90-luvun lopulta lähtien. Erilaisia tietotekniikka- ja verkko-aiheisia hankkeita on kertynyt.

- Sanotaan näin, että nyt hankkeita alkaa olla jo tuhansia. Satoja hankkeita per vuosi on käynnistetty, laskee ylitarkastaja Kimmo Koskinen Opetushallituksesta.

Opettajat kokevat verkkotaitonsa heikoiksi

Hankkeista huolimatta lukio-opettajista jopa kaksi kolmannesta arvioi verkkopedagogiset taitonsa edelleen riittämättömiksi. Verkko-opetusmateriaalia taas kertoo hyödyntäneensä vain alle puolet.

- Suuri osa opettajista ei ole koskaan käyttänyt verkkoa hyödykseen. Ehkä asenteet alkavat olla kohtuullisesti kunnossa tässä vaiheessa, mutta että he rohkenisivat lähteä itse kokeilemaan, se vaatisi täydennyskoulutusta, Koskinen sanoo.

Lukio-opetuksen uudistamista pohtinut työryhmä esitti hiljattain, että jo ensi syksynä aloittavat lukiolaiset suorittaisivat ylioppilastutkintonsa osittain verkon ja tietokoneen avulla. Siksi kouluissa ollaan nyt pahasti myöhässä.

Eiran aikuislukion apulaisrehtori Salme Sulander tietää, että lyhyet hankkeet eivät ole ratkaisu tietotekniikan vakiintumiseen.

- On totta, että hankkeet eivät ole välttämättä ihan jalkautuneet koulujen toimintaan. Niissä on se paha tapa, että ne voivat loppua kesken. Juuri kun saa tekijät innostumaan, hanke ja rahoitus loppuvat, Sulander sanoo.

Uusia hankkeita tehokkaampaa lienee nyt silkka raha. Opetusministeriö onkin päättänyt jakaa kevään aikana lukioille kolme miljoonaa euroa laitetukea. Uuden ylioppilastutkinnon toivotaan toimivan vapaaehtoisena pakotteena viimeisille empijöille.