Kotimaa |

Köyhä masentuu, masentunut köyhtyy

Köyhyys ja masennus kulkevat usein käsi kädessä, eikä ongelmien erottaminen toisistaan ole helppoa. Yhteiskunnan kelkasta putoaminen hävettää monia, mutta kelle puhua kun sosiaalitoimistossakin vastassa saattaa olla vain tietokone.

Tuntematon mies kuvattuna selkäpuolelta kävelee eteenpäin kädet taskussa. Taustalla ihmisiä.
Kuva: Mikko Suhonen

Yleinen syy hakeutua seurakuntien diakonien puheille on köyhyys. Vaikka rahapula olisi käynnin ensisijainen aihe, löytyy pinnan alta usein muutakin.

- Kun asiakas jää jutulle ja alkaa kertoa tilanteestaan, ei puheesta välttämättä meinaa tulla loppua. Ihmisellä on usein valtava tarve puhua rahaongelmien lisäksi myös tympääntyneisyydestään, masennuksestaan ja siitä, että tilanne tuntuu junnaavan paikallaan, kertoo tamperelainen diakoni Antti Kulmala.

Pärjäämistä korostavassa yhteiskunnassa ei ole helppoa avata suutaan ja tunnustaa pudonneensa kelkasta.

- Monista asiakkaista aistii, että kynnys puhumiseen on korkea. Ihmiset vertailevat itseään toisiin, tajuavat pärjäävänsä huonommin ja alkavat sitten hävetä, Kulmala pohtii.

Ihmiskontakti on katoava palvelu

Seurakunnan diakoni saattaa kirjoittaa asiakkaalleen ostosopimuksen ruokakauppaan, mutta vuokrarahoja hänellä ei ole köyhälle tarjota.

Monista asiakkaista aistii, että kynnys puhumiseen on korkea.

– Antti Kulmala

Diakoniatyön vahvuus löytyy muualta kuin euroista.

- Usein ihmistä helpottaa eniten se, että hän saa puhua. Me pystymme tarjoamaan kuuntelevan ihmisen ja aikaa maailmassa, jossa kontakti sosiaalitoimeen tapahtuu nykyään usein tietokoneella.

Puhekumppanin puuttumisen lisäksi tietotekniikan hallitseminen ja byrokratiasta selviytyminen turhauttavat jo ennestään heikoilla olevaa tuen tarvitsijaa. Antti Kulmala kohtaa työssään paljon ihmisiä, joille toimeentulotukihakemuksen kirjallinen käsittely on merkittävä haitta.

- Omasta tilanteesta olisi paljon helpompaa puhua jonkun kanssa kasvokkain. Tuen tarpeen kuvaaminen kirjallisesti on toisille erittäin haastavaa, ja siitä voi jopa muodostua kynnyskysymys.

Masentunut ei jaksa taistella

Masennus ja köyhyys käyvät Kulmalan havaintojen mukaan usein käsikynkkää. Masennus köyhdyttää ja köyhyys masentaa, ja siksi mies toivoisi yhteiskunnan reagoivan etukenossa.

Jo sosiaalialan koulutuksessa pitäisi alkaa kiinnittää huomiota asiakkaan masentuneisuuden tunnistamiseen.

– Antti Kulmala

- Jo sosiaalialan koulutuksessa pitäisi alkaa kiinnittää huomiota asiakkaan masentuneisuuden tunnistamiseen, sillä masennus saattaa nostaa ihmisen kynnystä hakea niitä etuisuuksia, joihin hän olisi oikeutettu.

Antti Kulmala toimii Tampereella Kuule köyhää -toimikunnan puheenjohtajana. Toimikuntaa tarvitaan, koska yksinään köyhän ääni jää helposti kuulematta.

- Ihmisestä tulee masentuneena näköalaton ja toivoton. Kun henkilökohtaiset voimavarat kuluvat loppuun, ei jaksa enää ajaa omaa asiaansa.

Tampereella marssitaan köyhyyttä vastaan lauantaina 25.5. Myös Turussa ja Mikkelissä järjestetään köyhyydenvastaiset tapahtumat.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Kotimaa

Poliisi: Kuopiossa surmattujen lasten isä sai tiedon viranomaisilta

Kynttilöitä kadunvarrella.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä