Pienituloisuus on Suomessa suhteellista, se määritellään vertaamalla tuloja muiden suomalaisten ansioihin. Tilastokeskus laski pari vuotta sitten pienituloisiksi alle 13 000 euroa vuodessa, eli runsaat 1 000 euroa kuukaudessa saavat. Silloin pienituloisissa talouksissa, köyhyysriskin alaisena, eli 708 000 ihmistä.

Uusia tilastoja ei ole, mutta Kelan tutkimusosaston päällikkö, tutkimusprofessori Olli Kangas arvioi, että määrä on kasvanut ja arvio miljoonasta ei ole kaukana totuudesta.

Tuloerot Suomessa ovat viime vuosina kasvaneet jopa OECD-maiden ennätystahtia, ja elintasokuilu hyvinvoivien ja köyhyysuhan alla elävien välillä on kasvanut.

Työssäkäyvien kukkarot pullistelevat

Kelan tutkimusosaston päällikkö, tutkimusprofessori Olli Kangas uskoo, että nykyinen taantuma ei näy työssäkäyvien ihmisten kukkarossa millään tavalla. Päinvastoin heidän kukkaronsa on pulleampi kuin ehkä koskaan, mutta työelämän ulkopuolelle joutuvien sosiaalietuudet jäävät jälkeen ja näin kuilu kasvaa entisestään, sanoo Kangas.

Taantuman aikana työttömyys ja konkurssien määrä on kasvanut, ihmisten talousahdinko näkyy lisääntyneenä velkaneuvonnan ja toimeentulotuen tarpeena ja leipäjonojen kasvuna.

Sama koettiin myös 1990-luvun alun laman aikana. Nykyisessä talousahdingossa pienituloiset joutuvat ehkä tiukemmallekin.

- 1990-luvulla verotusta kiristettiin kaikissa tuloryhmissä ja työelämässä olevat osallistuivat laman kustannuksiin. Nyt tilanne on toinen, verotusta on kevennetty ja sitä kautta laman kantaminen jää niiden osaksi, jotka joutuvat työelämän tai markkinatulojen ulkopuolelle, sanoo tutkimusprofessori Olli Kangas.

Sosiaalietuuksia ei ole korotettu elinkustannusten tahdissa.