Talous |

Kriisimaiden veroaste kaukana pohjoismaista

Äkillliset veronkorotukset Euroopan kriisimaissa eivät asiantuntijoiden mukaan ratkaisisi maiden velkaongelmia. Tukipaketteja pyytäneissä maissa kokonaisveroaste on toistakymmentä prosenttia matalampi kuin Suomessa. Jyrkkä verotason korottaminen kuitenkin syventäisi talousahdinkoa.

Grafiikka.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Espanja pyytää jopa sataa miljardia euroa pankeilleen ja sadat miljardit vilisevät myös muiden apua hakeneiden kriisimaiden yhteenlasketuissa tukisummissa.

Samalla tilastot kertovat, että Espanjan kokonaisveroaste, eli verojen suhde bruttokansantuotteeseen on runsaat 30 prosenttia, kun veroaste Suomessa on yli 42 prosenttia. Myös Kreikan, Irlannin ja Portugalin veroasteet ovat pohjoismaista katsoen matalalla 30 prosentin tasolla.

Viime perjantaina keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä keksi Espanjan pankkikriisin pikaratkaisuksi verotuksen nostamisen Suomen tasolle.

Suomalaiset talousasiantuntijat tyrmäävät Sipilän hoidon. He eivät usko, että äkilliset veronkorotukset olisivat toimiva lääke EU:n kriisimaiden velkaongelmiin. Sen sijaan veronkorotukset saattaisivat ajaa maat entistä suurempaan talousahdinkoon.

- Sehän ei mene niin. Tämmöinen verotuksen kiristäminen on omiaan lamaannuttamaan taloutta entisestään ja sitä kautta vähentämään verotuloja. Ja lisäksi voi olla niin, että tämmöinen ankara veronkiristys johtaa veronkiertoon, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Heikki Taimio.

"Veroja on nostettava maltilla"

Espanjassa työn verotus on jo kireähköä, mutta veroastetta laskee poikkeuksellisen kevyt kulutuksen verotus. Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen sanoo, että kriisimaiden on nostettava verojaan, mutta maltilla.

- Kyllä siinä asteittain  pitää edetä näissä veronkiristyksissä, että ei tapeta sitä lypsävää lehmää näissä maissa, missä rahat ovat lopussa julkiselta sektorilta, Lehtinen sanoo.

Kriisimaista Irlanti on tehnyt alhaisesta verotuksestaan tietoisesti kilpailuvaltin. Etelä-Euroopan alempaa veroastetta selittää Suomesta poikkeava hyvinvointimalli. Lapsia ja vanhuksia hoidetaan enemmän kotona ja sosiaalipalveluja ostetaan yksityisiltä.

Espanjan pankkikriisin nujertamiseen maan omat voimat eivät kertakaikkiaan enää riitä, sanoo palkansaajien erikoistutkija Heikki Taimio.

- Sen lasku tulee todennäköisesti olemaan vielä suurempi kuin tämä 100 miljardia. Ja sen hoitaminen edellyttää sitä, että ne pankit päästetään joko nurin tai sitten niitä pääomitetaan, otetaan valtion haltuun tai Euroopan vakausmekanismin haltuun. Ei Espanjan valtio pysty keräämään itse sellaisia määriä verotuloja, että se pystyisi itse niitä pääomittamaan, Taimio linjaa.

Tuoreimmat aiheesta: Talous

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä