- Olen ihan tavallinen kaveri, minulla on lapsia, purjehdin, pelaan tennistä, mutta olen myös anarkisti, en voi sille mitään. Ympäristö provosoi minua,  provosoidun itse asiassa ihan kaikesta ja käytän taidetta nyrkkeilysäkkinäni, von Hornsleth analysoi luonnettaan.

Suomessa von Hornsleth vierailee maalaamiensa Amphion-kaiuttimien takia, mutta hänet tunnetaan parhaiten hämmentävistä ja anarkistisista taideprojekteistaan. Esimerkiksi vuonna 2006 von Hornsleth tarjosi yli 300:lle ugandalaiskylän asukkaalle possun tai vuohen, jotta nämä vaihtaisivat etunimensä Hornslethiksi.

Hornsleth Village Project herätti runsaasti vihastusta ja raivoa, ja taiteilijaa haukuttiin milloin rasistiksi, milloin kapitalistiriistäjäksi, mutta projektin ydin jäi monelta huomaamatta. Myös se, että itse kyläläiset eivät siitä kiukustuneet.

- Projektin yksi osa on se, kuinka kohtelemme toisiamme, toinen osa se, että Afrikkaan jaetaan valtavia määriä rahaa viranomaisten ja ja erilaisten järjestöjen kautta, mutta kun annat rahaa suoraan ihmisille, esimerkiksi vuohen tai karjan muodossa, ohitat nämä instituutiot ja teet ne tarpeettomiksi, eivätkä rahat jää pyörimään poliitikoille vaan ne menevät suoraan apua tarvitseville ihmisille. Jospa vain voisimme kehittää systeemin, jossa tällaisia välikäsiä ei enää tarvittaisi.

Ikuisen elämän jäljillä

Von Hornslethin uusi, vielä julkistamaton ja nimeämätön projekti sivuaa samaa tematiikkaa.

- Olen ostanut Iso-Britanniassa köyhien ihmisten vaaleihin tarkoitettuja ääniä, ja myynyt niitä taideteoksina rikkaille ihmisille, jotka siis voivat kontrolloida yhä enemmän yhteiskunnan eriarvoisuutta. En ole mikään kommunisti, mutta olen kiinnostunut reilusta pelistä, ja tällaisesta on kyllä reilu peli kaukana.

Mutta entäpä sitten Deep Storage Project? Ensi vuonna maapallon syvimpään kohtaan, Mariaanien hautaan, upotetaan taideteos, joka sisältää verinäytteitä 5 000 ihmiseltä, sekä eläinten ja kasvien dna:ta.

Tieteen prosesseja sivuava projekti esittää kysymyksen, pystytäänkö taideteokseen sisältätyvien verinäytteiden avulla herättämään ihmisiä henkiin vaikkapa 100 000 vuoden kuluttua.

- Esimerkiksi ateistille ainoa tapa käsittää ikuinen elämä on dna:n kopioiminen. Teoksen tarkoituksena on herättää keskustelua siitä, mitä ikuisuus oikeastaan tarkoittaa nykyihmiselle.

Taidetta aseteollisuudesta

Von Hornslethin kaksi varsin kiisteltyä taideprojektia liittyvät aseisiin ja tappamiseen. Langeland School Massacre Projectissa von Hornsleth pisti tavallisia 14-vuotiaita koululaisia lavastamaan itsenäisesti sata valokuvaa koulusurmista. Lopputulos hämmensi, koska kuvat olivat liiankin realistisia: kuinka turvallisessa skandinaavisessa yhteiskunnassa elävät nuoret voivat tuottaa tällaista materiaalia? Von Hornslethin mukaan väkivalta on syvällä jokaisen ihmisen sisällä, eikä kukaan ole väkivallalta turvassa.

Hornsleth Arms Investment Corporation Projectissa taas kyse on aseita valmistavasta osakeyhtiöstä, jonka taideteoksina myytäviä osakkeita kuka tahansa voi ostaa.

- Me tarvitsemme aseita puolustautuaksemme viholliselta, emme tosin tiedä mikä tai kuka tämä vihollinen on. Sitten meillä on valtavankokoinen aseteollisuus, josta saamme valtavasti verorahoja, joiden avulla taas voimme pistää lapsemme kouluun ja saada heistä hyviä työntekijöitä armeijaan jolle meillä ei oikeastaan ole käyttöä. Tämähän on puhdasta dadaa ja minua jotenkin viehättää koko aseteollisuuteen perustuva absurdius.

Johnny Cash ja solidaarisuus

Käsitetaiteilijana ja anarkistina von Hornsleth halusi pistää myös haastattelutilanteen palasiksi.

- Oletko  muuten joku kommunisti? Ja miksi kaikki Suomessa ovat pukeutuneet mustiin vaatteisiin? Onko kyse siitä, että olette niin masentuneita?

- No jaa...hmm...no...??

- Minäpä kerron mitä vastaat, kun sinulle esitetään tämä kysymys seuraavalla kerralla. Vastaat, että olen kuten Johnny Cash ja  pukeudun mustaan  solidaarisuudesta  köyhiä, värillisiä  ja kouluttamattomia ihmisiä kohtaan!

Ja lopuksi von Hornsleth hymyilee, mutta arvoitukseksi jää, kuinka ironisesta hymystä oikeastaan on kyse.