Kulttuuri |

Kuin taidetta – vanhat kartat ovat häkellyttävän kauniita katsella

Vanhojen karttojen asiantuntijan mielestä kylmänviileitä nykykarttoja ei voi verratakaan historiallisiin edeltäjiinsä. Kauneudestaan huolimatta vanhoilla kartoilla oli takanaan vankka tieteellinen perusta.

Miehet tutkivat historiallisia karttoja.
Matti Pehkonen tutkii Iisalmen pitäjän vanhaa karttaa Heikki Rantatuvan seuratessa taustalla. Kuva: Susanna Vilpponen / Yle

"Tämä on kaikkien karttojen äiti", hehkuttaa dosentti Heikki Rantatupa näytteillä olevaa metrien mittaista historiallista karttaa. Kyseessä on ruotsalaisen maanmittauslaitoksen perustajan Andreas Bureuksen laatima Skandinavian kartta vuodelta 1626.

- Tämä oli ensimmäinen mittauksiin ja tieteelliseen työhön perustuva kartta. Sitä ennen melkein kaikki kartat olivat perustuneet huhu- ja kuulopuheisiin, Suomen johtava vanhojen karttojen asiantuntija Rantatupa sanoo.

Uudet kartat ovat pelkistettyjä ja niissä on vain viivoja ja numeroita.

– Heikki Rantatupa

Bureuksen kartan aikana kartanpiirtäjien tarkoituksena oli jo kuvata todellista tilannetta. Lappi oli kuitenkin osin tuntematon ja tyhjiä tiloja täytettiin keskiaikaiseen tapaan piirroksilla, jotka esittivät esimerkiksi hiihtäviä ja valjakoilla.

- Erityisen mielenkiintoinen yksityiskohta on Inarinjärven tienoille piirretty noitarumpupatteri. Noitarummuthan hävitettiin melkein viimeistä piirtoa myöten, mutta Bureuksen aikana oli vielä tietoa siitä, millaisia ne ovat, kertoo Rantatupa.

Kolmiomittaus oli satoja vuosia kartografian peruskivi

Kuudesta kappaleesta koottu Bureuksen kartta on esillä kokonaisena teoksena Ylä-Savon Kotiseutumuseon tämän kesän näyttelyssä. Se ja muut historialliset kartat kertovat siitä, miten kartografin työn tulos oli usein lähes taideteos ilmakuviin perustuvien nykykarttojen rinnalla. Ero esimerkiksi vuoden 1921 akvarellikartan ja vuoden 2010 "kylmänviileän" tietokonekartan välillä on huima, sanoo karttaharrastaja Matti Pehkonen.

- Mitä vanhempi kartta on, sitä kauniimpi on katsella. Uudet kartat ovat pelkistettyjä ja niissä on vain viivoja ja numeroita – ei niitä voi verratakaan vanhaan ainekseen, komppaa dosentti Heikki Rantatupa.

Silmiä hivelevästä kauneudestaan huolimatta historiallisillakin kartoilla oli vankka tieteellinen perusta. Jo Andreas Bureuksen aikoina kehitetty kolmiomittausmenetelmä oli käytössä vielä 1950-luvulle asti pienempiä alueita kattavien karttojen piirtämisessä.

- Vanhimmista kartoista lähtien löytyvät maantieteelliset peruspiirteet, tiestö, asutukset ja muut. Uuteen aikaan tultaessa kuva tarkentuu, mutta voi sanoa että yllättävän hyvin kartanpiirtäjät ovat jo vuosisatoja sitten osanneet työnsä. Jos esimerkiksi vertaa (1900-luvulla tehtyyn) peruskarttaan, niin ei ole juuri huomauttamista, Rantatupa sanoo.

"Taiteilijan vapaudella piirretty"

Mitä vanhempi kartta on kyseessä, sitä suuremmalla todennäköisyydellä kartan reunoilta voi löytää mielenkiintoisia lisätietoja. Esimerkiksi Andreas Bureuksen vuoden 1626 kartan reunoilla käydään läpi kaikkien Ruotsin ja Suomen maakuntien ominaispiirteet. Tavallaan voi sanoa, että kyseessä on myös ensimmäinen topeliaaninen kuvaus Suomesta.

Myös vuoden 1788 kartasta Ylä-Savosta pystyy kuvituksen perusteella päättelemään, millaista elämää tuona aikana on eletty. Kartussiosaan on piirretty kalastuksesta, maataloudesta ja metsästyksestä kertovia symboleja; mökin pienet ikkunat ja lakeistorvi kertovat savupirteistä.

Ja sitten on vielä taiteilijan vapaudella piirretty sukset ja sauvat.

– Matti Pehkonen

- Ja sitten on vielä taiteilijan vapaudella piirretty sukset ja sauvat. Näitä ei kovin monessa kartassa näy, innostuu karttaharrastaja Matti Pehkonen.

Aina toisinaan karttoihin on päätynyt sellaisiakin asioita, mitä todellisuudessa maastosta ei löydy. Esimerkiksi Iisalmen vuoden 1921 kaupunkikartassa ennakoitiin vielä paikalle tulevaa kasarmia sekä ruutukaava-alueen laajenemista etelään. Kumpikaan hankkeista ei toteutunut.

Kyseessä on dosentti Heikki Rantatuvan mukaan hyvin harvinainen ilmiö: itse hän ei muista näkemiensä karttojen joukosta kuin pari samankaltaista tapausta, joissa kartanpiirtäjät ovat ennakoineet alueen tulevaa kehitystä väärin.

Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri

Pääuutiset

Ukraina

Ukraina asetti Venäjälle 48 tunnin aikarajan

Venäläiset sotilaat istuskelevat sotilastankin päällä.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä