Kemijärveläiselle ja mikä ettei yleensäkin itälappilaiselle työntekijälle Kemijärven sellutehdas on nyt kipeä kysymys. Tehdas on tarjonnut pysyvää työtä yli 40 vuotta. Sieltä ovat saaneet leipänsä lappilaiset perusmiehet ja -naiset. Tehtaalle on menty työhön heti peruskoulun tai vanhan kansakoulun jälkeen. Vuosikymmenten varrella tehdas on "kouluttanut" nämä miehet ja naiset ammattiin, paperityöläisiksi, sellunkeittäjiksi. Tehtaasta on tullut elämäntapa, perhe-elämäänkin kuuluva työhuone.

Kemijärven tehtaan perustamisessa lappilaiset olivat merkittävällä tavalla mukana. Tehtaan perustamisen edellytys oli, että lappilaiset sijoittavat siihen omia käteisvarojaan.

Lappilaisilta yksityisiltä, yrityksiltä ja yhteisöiltä kerättiin 200 miljoonaa markkaa. Itse kukin isäntämies, yrittäjä, kauppa tai yhteisö katsoi kirstun pohjalle ja lähti yhteiselle asialle. Syntyi Kemijärvi Oy jonka takuumiehet olivat Suomen keskustan lappilaiset vaikuttajat ja Urho Kaleva Kekkonen.

Kemijärven tehtaan lakkauttamisen jälkihoitoon on luvattu valtion taholta varoja varovaisesti arvioiden viisi - kuusi miljoonaa euroa, kun huomioidaan Summan tehtaan osuus. Stora Enso on luvannut muutamia miljoonia. Tämä on hyvin pieni osa siihen nähden, mitä jo pelkästään yksityiset lappilaiset tahot 44 vuotta sitten sijoittivat tehtaaseen. Sijoituksen, 200 miljoonan markan nykyarvo on nyt reilut 80 miljoonaa euroa.

Kemijärven tehtaan lakkauttamisen aiheuttamat vaikutukset ovat syvemmät kuin olivat lääketehdas Orionin 45 naistyöpaikkaa tai Salcompin reilut 400 työpaikkaa. Ne olivat suoraan yhteydessä maailmantalouden muutoksiin. Tehtaat siirrettiin halvan työvoiman maihin, tahkoamaan voittoja optiojohtajille ja omistajille. Poisajetut työntekijät saatiin sopeutettua takaisin työelämään, he olivat nuoria, koulutettuja ja matkustushaluisia.

Kemijärven tehtaan lakkauttamisen perusteet ovat puolestaan muuttuneet matkan varrella. Stora Enso on joutunut kiusallisesti tunnustamaan virheelliset lakkautusperusteet. Tunnustus on verhottu uusiin perusteisiin, jotka nekin ovat valuneet kuin lämmin neste Lapin lumeen. Uusi lumi on ne peittänyt.

Kemijärven tehtaan tuotantoa ei eksoottinen eukalyptus korvaa Kemijärven Sellu poikkeaa käynnissä olevasta puunjalostusteollisuuden rakennemuutoksesta. Se ei kuulu joukkoon, sanoo professori Asko Suikkanen. Tehdas on jalostusketjun alussa, sitä ympäröivät loputtomat raaka-ainevarat, siellä on osaavaa edullista työvoimaa ja mikä tärkeintä, se on kansantaloudellisesti elintärkeä. Sen tuotantoa ei eksoottinen eukalyptys voi korvata. Kemijärven Sellu on juuristaan syvällä lappilaisessa yhteiskunnassa. Aluetalouden virta alkaa niin Ivalosta, Savukoskelta kuin Taivalkoskeltakin. Puu virtaa Kemijärvelle. Virta jättää euronsa kyliin ja koteihin. Kemijärvellä se jalostuu raaka-aineeksi ja nousee uudelleen pyörille ja kohti Kemiä. Tehtaan vaikutus on suoraan ja välillisesti 2 200 työpaikkaa. Lapissa noita työpaikkoja ei korvata helposti. Uudeltamaalta tulisi kadota 100 000 - 150 000 työpaikkaa, että päästään edes lähelle samaa aluetaloudellista vaikutusta. Millä korvaamme lappilaisille heidän sijoituksensa, uskonsa elämään ja sen jatkumiseen arktisella maaseudulla. Ja jos korvaamme, millä he osoittavat että sijoitus oli tarpeellinen sinivalkoiselle Suomelle. Yhtälö on suuri ja haasteellinen, yksi Stora Enson kvartaali ei sitä ehdi osoittamaan. Onko syytä ottaa 10 vuoden tuumaustauko? Investoinnit takaavat että tehdas sen kestää - kestääkö sen keskusta-oikeiston hallitus. Matti Torvinen YLE Uutisten kotimaantoimittaja, Rovaniemi