yle.fi


Olet tässä

Lasten aurinkovuosi -teos opastaa ekologiseen lastenkulttuuriin

julkaistu 17.7.2008 klo 17:23, päivitetty 1.11.2008 klo 02:16
Kaikkia aikuiset muistavat lapsuudestaan kaarnalaivan, käpylehmän ja nappihyrrän. Mutta miten on pajupillin tai heinäviitan teon? Ohjeita perinteisiin ympäristökäsitöihin löytyy Lasten aurinkovuosi -teoksesta, joka on opas ekologiseen kulttuurin.

Kesäkuussa ilmestynyt teos on syntynyt Kemiössä järjestettävän Lasten Aurinkojuhlan pohjalta, joka on saanut valtakunnallisen Lapsenpäivä-palkinnon.

Anu Suosalo, yksi Lasten aurinkovuosi -kirjan kirjoittajista ja teoksen toimittaja sanoo, että ekologinen lastenkulttuuri on ympäristökasvatusta taidekasvatuksen keinoin.

- Se on pyrkimystä tasapainoon luonnon kanssa, se on lapsen leikin ja mielikuvituksen arvostusta. Se on ymmärrystä, että lapsen omien tarpeiden kautta voidaan löytää tasapainoinen ja vähemmän kuluttava elämäntapa.

Risunukke voi olla hienompi kuin uusi nukke Teoksen pääpaino on luonnontarkkailussa, lapsen omassa oivalluksessa ja leikin voimassa. Risunukessa kun voi nähdä uutukaisen Bratz-nuken, ja luonnosta löytyy vaikka mitä avaruussotureille. - Lapset ovat oikeastaan hyviä opastajia aikuisille siinä, kuinka vähempi riittää, kuinka voimme nauttia hyvin pienistä ja vaatimattomista asioista, Suosalo miettii. Ekologisen lastenkulttuurin oppaassa aikuiselle on varattu tehtävä auttaa lasta löytämään luonnon ihmeet. Kuusi luonnonrikasta vuodenaikaa

Teoksen leikit on jaoteltu kuuden vuodenajan mukaan: kevättalvella, loppukeväällä, alkukesällä, kesällä, syksyllä ja talvella luonto tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia leikkiin.

Suosalo itse pitää eniten loppukesästä, jota nimittää ihanien lasten ajaksi:

- Aikuisille on ihaninta huomata, kuinka lapset löytävät ruohoista tarinat ja hahmot. He rakentavat siipiä ja taikasauvoja, ja menevät niihin rooleihin vain niiden vihreiden risujen avulla.

Eikä virikkeitä tarjoava luonto löydy ainoastaan maaseudulta, Anu Suosalo sanoo.

- Me olemme yrittäneet tuoda tähän kirjaan sen näkökulman, kuinka luonto on joka paikassa. Kaikkialla on ainakin puistoja, jättömaita ja ryteikköjä. Jo pienellä polulla kulkiessa voi löytää ihmeitä, kun muistaa katsoa.

Radion kulttuuriuutiset

Jatka tästä