Visuaalisten taiteiden asemaan vaaditaan tuntuvia parannuksia

Yksi työryhmän suurimmista huolista on se, että visuaalisten taitelijoiden talous on usein erittäin horjuvalla pohjalla. Työryhmää johtanut museonjohtaja Markku Valkonen Espoon modernin taiteen museo Emmasta sanoo, että visuaalisten alojen taiteilijat eivät ole pätkätyöläisiä, vaan ”silpputyöläisiä”.

- Taiteilijoiden työskentelyolosuhteita olisi parannettava niin, etteivät he enää olisi taiteen kentässä nykyisessä paarialuokan asemassa, Valkonen vaatii.

Visuaalisten alojen taiteiden rahoitus on vaatimatonta muihin taiteenaloihin verrattuna, koska alalla ei ole vastaavia työpaikkoja kuten vaikkapa teattereissa ja orkestereissa. Myös valtion taiteilija-apurahojen saajista vain kolmannes on visuaaliselta alalta.

Työryhmä esittääkin vapaan taidekentän tukemista sekä kuvataiteilijoille ja taidekäsityöläisille tarkoitettujen valtion taiteilija-apurahojen määrien kaksinkertaistamista. Ryhmän mukaan tulisi Suomeen perustaa myös visuaalisten taiteiden tiedotuskeskus, kuten musiikilla ja teatterilla jo on.

Kuvataidekasvatus opettaa visuaalista lukutaitoa

Visuaalisten alojen työryhmä on pohtinut ensimmäistä kertaa alan yhteisiä linjauksia. Nyt julkaistussa taidepoliittisessa ohjelmassa ehdotetaan kymmeniä toimenpiteitä alan edistämiseksi. Yksi on kouluopetuksen lisääminen.

Visuaalinen lukutaito ja medialukutaito ovat tänä päivänä välttämättömiä kansalaistaitoja. Etenkin lapset joutuvat ymmälleen seksististen tai väkivaltaan viittaavien kaupallisten visuaalisten viestien kanssa.

- Tämän alan opetus on käymässä yhä tärkeämmäksi, sillä saamme pääosan informaatiostamme näköaistin avulla ja näitä visuaalisia viestejä pitää oppia analysoimaan. Siihen pitää kouluttautua, Markku Valkonen painottaa.

Työryhmän mukaan kuvataiteen opetuksen tuntimäärää on lisättävä. Valkosen mukaan tärkeää on myös, että kuvataiteen opetus olisi kaikilla asteilla ammattitaitoisten opettajien käsissä.

Taidemuseoiden tyhjät seinät

Taidemuseoiden määrärahojen vähyys on johtanut siihen, että sataan vuoteen ei ole ole tehty niin niukasti taidehankintoja kuin kymmenenä viime vuonna. Taidemuseot eivät olekaan viime vuosina pystyneet pitämään edes lakisääteisistä tehtävistään kiinni.

Työryhmän mukaan museot tarvitsevat myös yhteisen kokoelmapolitiikan. Keskinäisellä työnjaolla vältettäisiin se, että useat museot hankkivat samojen taiteilijoiden ja taiteenlajien teoksia.

- Suomen niukkoja resursseja voitaisiin tehostetummin kohdentaa niin, että tietyt museot hankkisivat tietyn tyyppistä taidetta ja toiset keskittyisivät toisenlaiseen, Valkonen sanoo.

Toinen ehdotus on, että merkittäviä taidehankkeita varten perustettaisiin kansallinen pooli, jonka hankkimat teokset olisivat pooliin kuuluvien museoiden käytössä.