Internet yhdistää suomalais-ugrilaisia nuoria

Moskovan yliopiostossa opiskeleva Artjom Malykh perusti ystävänsä kanssa kesällä 2009 Uralistica -nettisivuston, jossa suomalais-ugrilaisista asioista kiinnostuneet voivat tutustua toisiinsa. Muutamassa kuukaudessa yhteisöön on liittynyt satoja jäseniä.

- Sivusto tarjoaa mahdollisuuden keskustella kielestä ja kulttuurista nykyaikaisella tavalla. Samalla se vahvistaa omaa identiteettiä. Keskustelua käydään myös asioista, joita ei ehkä muualla rohjettaisi ottaa esille, pohtii Malykh syytä sivuston suosioon.

Artjom Malykh on myös itse taustaltaan udmurtti ja muuttanut opiskelun takia kotiseudultaan Moskovaan.

Venäjän etnografinen museon tutkijoiden mukaan omia juuriaan vaalivat vanhojen kieltentaitajien lapsenlapset, jotka haluavat säilyttää oman etnisen identiteetin. Syntyperäisten kielten taitajien määrä hupenee vauhdilla, mutta kulttuuriperinteet eivät ole häviämässä.

- Tämä ei ole yllätys. Nykyisin ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia juuristaan ja haluavat säilyttää oman identiteetin. Sama kehitys on havaittavissa muuallakin globalisaation myötä, pohtii Luoteis-Venäjän kansojen osaston johtaja Olga Fishman

Uusi kartta suomalais-ugrilaisten kulttuurin levinneisyydestä

Pietarissa toimiva Venäjän etnografinen museo on parin vuoden ajan tehnyt laajaa selvitystä suomalais-ugrilaisen kielen ja kulttuurin levinneisyydestä Leningradin alueella ja Karjalan tasavallassa. Työn tuloksena on valmisteilla kartasto, johon on pisteillä merkitty alueet, joissa asuu suomalais-ugrilaista väestöä.

- Valitettavasti pisteiden määrä tulee vähentymään huomattavasti edellisestä selvityksestä, joka tehtiin 1950 -luvulla, sanoo Fisman.

Uhanalaisimpana Fisman pitää vatjan kielen tilannetta. Syntyperäisiä vatjan kielen puhujia lasketaan olevan vajaat kymmenen ja hekin asuvat pääasiassa Joenperän, Liivkylän ja Luutsän kylissä Laukaanjoen suulla Suomenlahden etelärannalla. Samalle alueelle rakennetaan Ust-Lugan uutta satamaa.

Moni uhanalainen kieli säilynee lähinnä Pietarissa tai Moskovassa sijaitsevissa suomalais-ugrilaista kieltä ja kulttuuria tutkivissa laitoksissa, josta yhä löytyy kielten taitajia.

- Sieltä etnokulttuuri voi siirtyä takaisin maalle, jos siihen syntyy edellytyksiä esimerkiksi kieliharrastuksen viriämisen myötä, Fisham sanoo.

Esimerkkinä hän mainitsee hieman Vienan Karjalassa sijaitsevan Paanajärven kylän elvytyksen. Kansainvälisellä tuella kylään rakennettiin saha, kunnostettiin asuntoja ja luotiin uusia työpaikkoja, joiden ansiosta kylästä saatiin elinvoimainen. Nykyisin kylässä valmistetaan muun muassa perinteisiä mustia kylyjä eli savusaunoja sekä vienalaisia puuveneitä.