Elokuvien ennakkotarkastuksen sijaan ikärajalaki ja omavalvontaa

Jos työryhmäehdotus toteutuu, Valtion elokuvatarkastamon toiminta nykymuotoisena loppuu. Tarkastamon tilalle perustetaan Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus, jonka on määrä toimia uuden lain valvontaviranomaisena.

Työryhmä luovutti ehdotuksensa kulttuuriministeri Stefan Wallinille perjantaina aamupäivällä.

Nykymuotoisen Valtion elokuvatarkastamon toiminta ei pysty varjelemaan lapsia haitalliselta kuvamateriaalilta, sillä suuri osa haitallisesta ohjelmasisällöstä tulee lasten maailmaan internetin ja satelliittitelevision kautta. Nykyinen ennakkotarkastusmenettely koskee vain elokuvia, tallenteita, eräitä tilausohjelmapalveluita ja pientä osaa video- ja tietokonepeleistä.

Jatkossakaan viranomainen ei voi torpata esimerkiksi internetistä välittyvää materiaalia, sanoo hallitusneuvos Tuula Lybeck opetusministeriöstä.

- Sen vuoksi keskeiseen rooliin nouseekin mediakasvatuksen tärkeys. Toivomme myös alan toimijoilta itsesääntelyä, eli ikärajojen asettamista lain mukaisesti ja myös omaehtoista mediakasvatustoimintaa, sanoo Lybeck.

Mediakasvatuksen koordinointi on kaavailtu nykyisen Valtion elokuvatarkastamon korvaavan Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen tehtäväksi. Erittäin tärkeää on koulujen mediakasvatuksen tukeminen, sillä kouluissa tehtävä työ on avainasemassa lasten mediataitojen kehittämisessä ja kehittymisessä. Median haittavaikutuksilta voi suojautua, kun siihen saa ohjausta.

Kuvaohjelmien ikärajojen määrittely jää työryhmäehdotuksessa pääosin alan toimijoille itselleen. Ikärajapäätöksiä tekevien täytyy olla viranomaisen hyväksymiä kuvaohjelmaluokittelijoita. Hyväksynnän saa, kun käy viranomaisen järjestämän koulutuksen ja myös päivittää osaamistaan.

Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus on myös viranomainen, jolle kuka tahansa voi tehdä pyynnön kuvaohjelman luokittelun muuttamisesta.

Myös Viestintäviraston televisiotoimintaa koskevat lasten suojelemiseen liittyvät valvontatehtävät siirtyvät työryhmäehdotuksen mukaan Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskukselle.

Valtion elokuvatarkastamon johtaja tyytyväinen uudistukseen

Valtion elokuvatarkastamon johtaja Matti Paloheimo kannattaa uudistusta, vaikka se vie häneltä tuolin alta. Hän on ollut mukana opetusministeriön työryhmissä pohtimassa lakimuutosta.

- Kontrollitoiminta ei enää riitä, vaan lasten ja nuorten on itse kyettävä suojelemaan itseään ja tähän mediakasvatus tähtää, sanoo VET:n johtaja Matti Paloheimo.

Valtion elokuvatarkastamo on ollut usein napit vastakkain elokuvayhtiöiden kanssa teatterilevitykseen päätyvien elokuvien ikärajoista. Paloheimo kuitenkin uskoo, että vastuun siirtäminen kuvaohjelmien maahantuojille, levittäjille ja esittäjille sujuu ongelmitta. Tarkastamon murheenkryynin, kovan pornon osalta, valvonnan järjestäminen on vielä auki.

-Yksi mahdollisuus on siirtää koko valvonta tältä osin poliisille, mutta se jää jatkovalmistelun varaan. Kyse on kuitenkin varsin suuresta alueesta, joka on ollut murheenkryyni meille monella tapaa, sanoo Paloheimo.

Virallinen valtiollinen elokuvatarkastamo perustettiin vuonna 1946. Tarkastamo on herättänyt suuria tunteita koko olemassaolonsa ajan. Tutkija Jari Sedergrenin kirjoittaman historiikin mukaan elokuvien kieltoperusteet ovat vaihdelleet vuosikymmenten aikana. Esimerkiksi 1960-luvulla trendinä oli kieltää elokuvat, jotka olivat mielenterveyttä vahingoittavia ja kauhua herättäviä. Renny Harlinin ja Markus Selinin toimintapätkä Jäätävä Polte kiellettiin puolestaan ulkopoliittista syistä 1980-luvun puolivälissä, kunnes korkein hallinto-oikeus vapautti elokuvan pannasta. Paloheimon mielestä tarkastamo on kokonaisuudessaan täyttänyt tehtävänsä vuosikymmenten aikana.

- Lait ovat aina olleet aikansa lapsia. Tarkastamo on näiden lakien puitteissa toiminut aina niin tehokkaasti kuin on ollut mahdollista, sanoo viimeiseksi valtakunnan sensoriksi jäävä Paloheimo.