Kulttuurierot näkyvät uimakouluissa
Vuosikymmeniä uimakouluja seurannut liikunnanohjaaja kertoo, että ylisuojelevia vanhempia oli aikaisemmin enemmän. Nykyisin opetusmetodit ihmetyttävät lähinnä maahanmuuttajia.
Kesä on lasten uimakoulujen aikaa. Uimaopetusta annetaan sekä avovesissä että uimahalleissa.
Pääpaino lasten uimakouluissa on vedenpelon voittamisessa. Sitä kautta opitaan kellumaan, sukeltamaan sekä tulemaan toimeen vedessä.
Esimerkiksi Kuopiossa Niiralan uimahallissa järjestettävillä alkeiskursseilla polskii nyt 5 - 7 -vuotiaita.
- Tämänikäiset oppivat nopeasti. Voi olla, että ensimmäisellä kerralla ei uskalla laittaa kasvoja veteen. Viimeisellä kerralla sama lapsi ui jo myyräuintia, kertoo uimakoulun vetäjä Petra Lonka.
Koululiikunnanohjaaja Harri Turunen on seurannut lasten uimakouluja jo 1960-luvulta lähtien. Turusen mukaan tekniikkaopetus on parantunut mutta muuten ajatus on sama: vedenpelkoa yritetään poistaa leikin kautta.
Ylisuojelevia vanhempia oli ennen enemmän
Turunen kertoo, että osa vanhemmista oli 60-luvulla melko ylisuojelevia.
Vanhemmat olivat varoittaneet, että päätä ei saa panna veteen. Lähdepä siitä sitten uintia opettamaan.
- Vanhemmat olivat varoittaneet, että päätä ei saa panna veteen. Lähdepä siitä sitten uintia opettamaan. Tänä päivän valistus on tehnyt tehtävänsä, ja tällainen joukko on erittäin pieni.
Kuopiossa alakoululaiset saavat uimaopetusta vuosittain jo opetussuunnitelman mukaan. Tavoitteena on oppia uimataito, jolla tullaan toimeen.
Turusen mukaan nykypäivänä lasten uimakouluille tuovat haasteita muun muassa kulttuurierot. Toimintatavat ja käytännöt puhuttavat etenkin maahanmuuttajia.
- Arabeilla on omat tapansa. Sitten esimerkiksi venäläisäidit ovat niin ylisuojelevia, että he kyseenalaistavat melkein kaiken, Turunen sanoo.
Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa
Banaanifarmi ei riittänyt jääkiekkoilijalle
Kajaanin Hokin uudesta kehityspäälliköstä Juha Juntusesta paluu Kainuuseen on banaanifarmilla työskentelyn ja Hollannissa pelaamisen ja opiskelun jälkeen tuntunut hyvältä. Ammattikorkeakoulussa saatu urheilujohtamisen ja yhteistyökumppanuuksien solmimisen oppi on nyt käytössä kotimaakunnassa.
Kaukokylmä siintää Lahti Energian silmissä
Taloudellisesti kannattavaksi toiminta tulee vain, jos lähes kaikki alueen kiiinteistöt ovat siinä mukana. Toistaiseksi kaukokylmää on käytössä Lahdessa vain Sibeliustalossa.
Rankkasade sulki alikulkuja Porissa
Porissa aamuinen kaatosade on täyttänyt alikulkuja vedellä ja jättänyt katuja veden alle. Pelastuslaitos pyytää, että autoilijat ottavat asian huomioon aamuliikenteessä.
Myyrien määrä kääntyy tänä kesänä kasvuun
Myyräkanta vaihtelee Etelä-Suomessa tyypillisesti kolmen vuoden sykleissä.
Taistelu sitkeitä vieraslajeja vastaan jatkuu
Lupiinit nostavat jo terhakkaasti uusia kasvustojaan ojanpenkoilla. Samoin muutkin maahamme pesiytyneet vieraslajit kuten jättipalsamit nauttivat uudesta kasvukaudesta ja valmistautuvat rehottamaan siellä mihin siemen on sattunut itämään. Hämeessä ELY-keskus toivoo saavansa rahaa, jotta se pääsee etsimään nykyistä tehokkaammin Kanta-Hämeesessä kasvavia vieraslajeja.
Luomumehiläiset keräävät saasteetonta hunajaa
Luomuhunajaa keräävien mehiläisten reviiri on tarkoin määritelty. Mehiläishoidossa luomualueen kriteeri on, että kolmen kilometrin säteellä olevan kasvillisuuden on täytettävä hunajan luomutuotannon määritelmät.
Ilmaisissa rokotuksissa punnitaan hyöty ja kustannukset
THL:n työryhmä suosittaa puutiasaivokuumerokotusten sisällyttämistä kansalliseen rokotusohjelmaan aiempaa laajemmin. Tällä hetkellä ilmaisen rokotuksen saa vain Ahvenamaalla. Tartuntatilastojen perusteella rokotuksia kannattaisi antaa myös Simossa, Kemissä ja Paraisilla.
Aliarvostetusta raparperista saa monta herkkua
Raparperi taipuu heti alkukesästä esimerkiksi kiisseliksi, piirakaksi, hilloksi, mehuksi ja chutneyksi. Raparperi on parhaimmillaan, kun se on noin kolme senttiä paksu.
Suomen ensimmäinen kaivosalan vesikysymysten professuuri Joensuuhun
Itä-Suomen yliopisto etsii Joensuuhun kivenkovaa kaivosalan osaajaa. Kaivospolitiikan viisivuotisen professuurin haltija keskittyy erityisesti vesikysymyksiin.
Aloittavan kalastajan ABC – tunne edes nämä
Kalastuskausi on jo hyvässä vauhdissa. Yle Uutiset kokosi perusteet aloittelijalle. Mille kalalle maistuvat leipäpallot ja etanat? Entä mitkä kalat viihtyvät vain sisävesissä? Milloin taimen syö parhaiten ja milloin kannattaa narrata kuhaa? Hanki tänä kesänä edes koho ja koukku ja lähde kokeilemaan kalaonneasi.
