Kulttuuri

Kulttuuriväki: "Kanttila ansaitsee tulla säilytetyksi"

Minna Canthin kotitalon Kanttilan kohtalo puhututtaa. Yle Kuopio kysyi muilta kulttuurihistoriallisia taloja ylläpitäneiltä tahoilta kommentteja Kanttilan tilanteeseen. Viesti on sama: Kanttila pitää pelastaa.

Halosenniemi
Halosenniemi on Tuusulan Rantatien yksi tunnetuimmista kohteista. Kuva: Yle

Minna Canthin päivän alla kirjailijan kotitalon Kanttilan yllä pyörivä keskustelu tiivistyy. Yle Kuopio kysyi mielipiteitä ja näkemyksiä muualta Suomesta. Millaisia kokemuksia on historiallisia taloja remontoineilla ja ylläpitäneillä kulttuuri-ihmisillä?

Tuusulanjärven taiteilijayhteisön, Rantatien, rakennuksiin Tuusulassa ja Järvenpäässä kuuluvat vuosisadan vaihteen suurnimien kodit Halosenniemi, Erkkola, Ainola, Ahola sekä Aleksis Kiven kuolinmökki. Tuusulan museotoiminnasta vastaava Jaana Koskenranta sanoo, että heillä rakennuksista syntyi isompia kustannuksia peruskorjausvaiheessa, mutta sen jälkeen kulut ovat pysyneet kohtuullisina hyvän ylläpidon ansiosta. Osa rahasta saadaan museotoiminnasta.

– Kunta rahoittaa osan toiminnasta ja lisäksi Tuusulan kunnan museotoimi on osa valtion osuusjärjestelmää, josta tulee merkittävä potti. Suoraan pääsymaksuista tulee noin 20 prosenttia, Koskenranta kertoo.

Matkailun hyötyjä ei pidä unohtaa

Koskenrannan mukaan talot ovat aktiivisessa käytössä. Museotoiminnan lisäksi Rantatien taloissa järjestetään taidenäyttelytoimintaa, konsertteja, näytelmiä ja muita tapahtumia. Imagohyöty kunnalle on iso. Matkailun merkitystä ei Koskenrannan mielestä voi myöskään unohtaa, sillä alueesta kiinnostuneet matkailijat tuovat rahaa myös alueen muille palveluille.

– Talot ovat arvokkaita seudullemme ja koko Suomelle maamme kulttuurihistorian kannalta. Tuusulan kulttuurikunnan maine perustuu siihen, että meillä on nämä Rantatien arvokkaat kohteet.

Koskenranta arvioi, että vaikka talojen ylläpitämiseen menee rahaa, kaiken kaikkiaan jäädään plussan puolelle. Kanttilan osalta hän näkee, että talolla olisi hyvät mahdollisuudet muodostua kulttuurin keitaaksi Kuopion alueella.

– Toivon, että rakennus säilyisi käytössä, ja samalla se palvelisi tämän päivän luovaa toimintaa, taloutta ja ihmisten tarpeita, Koskenranta painottaa.

Taiteilija peräänkuuluttaa poliitikkojen vastuuta

Taitelija Markku Piri omisti Huittisten Wanhan Pappilan reilut kymmenen vuotta, kunnes myi talon eteenpäin vuonna 2012. Piri remontoi vuonna 1826 valmistuneen talon alkuperäiseen loistoonsa vanhaa henkeä säilyttäen. Pappilassa järjestettiin Pirin aikana useita konsertteja ja näyttelyitä. Koko remonttiprojekti maksettiin loppujen lopuksi miehen omasta kukkarosta. Kanttilan osalta Pirillä on vahvat mielipiteet.

– Jos kaikki laitetaan siksi alas, että ei ole ollut eri vaiheissa varaa pitää rakennusta kunnossa, tai tahallaan annetaan mennä sen huonoon kuntoon, niin pidän tilannetta hyvin lohduttomana. Kaiken järjen ja tunteen mukaan Kanttila ansaitsee tulla säilytetyksi kaupunkikuvassa.

Pirin mielestä talo edustaa oman aikansa arkkitehtuuria ja lisäksi sillä on vahva kulttuurihistoriallinen merkitys. Rahoituksesta puhuttaessa Piri pohtii, että Kanttilan kohdalla tarvittaisiin monien eri rahoitusmallien yhdistelmää, kortensa kekoon voisivat kantaa niin valtio kuin kaupunki, eikä hän torppaa ajatusta joukkorahoituksesta tai kansanliikkeestä.

– Vähempienkin taiteilijoiden elämässä merkityksellisiä rakennuksia on Suomessa säilytetty. Kaikesta ei tarvitse tehdä museoita, mutta rakennus täytyy pelastaa niin, että se saisi uuden elämän.

Piri korostaa, ettei kaupungin poliitikoidenkaan pidä unohtaa omaa vastuutaan Kanttilan kysymyksessä.

– Kaupunki ei voi välttyä vastuultaan, kun on kyse tämän kaupungin kulttuurimaineesta. Poliitikkojen on helppo tehdä kielteisiä päätöksiä. Nämä ovat kriittisiä kysymyksiä, kun ajattelee sitä, mitä me suomalaiset valitsemme historiastamme säilytettäväksi.

Väärnin Pappilaa auttoi pankkilaina ja osakkeet

Juhani Ahon synnyinpaikan, Väärnin Pappilan, puuhanaisiin kuuluva Minna Kettunen ei puolestaan osoittaisi syyttävää sormea kaupunkiin.

– Kaupungin tarkoitushan on luoda suotuisat olosuhteet yrityksille ja asukkaille. Ei ole kaupungin tehtävä harjoittaa yritystoimintaa. Siksi en olisi ensimmäisenä laittamassa kaupungille tästä vastuuta, Kettunen puolustaa.

Väärnin Pappilan rahoitus remonttiin saatiin kuntoon pankkilainan ja osakeannin yhdistelmällä. Kettunen ohjeistaa, että osakeanti voi toimia myös Kanttilan tapauksessa, mutta vain, jos osakeyhtiön perustamiseen löytyy oikeat henkilöt pitämään toimintaa yllä. Myös Kettunen antaa tukensa Kanttilalle ja toivoo, että tulevaisuudessa Kanttilassa nähtäisiin kulttuurin lisäksi myös asuntoja ja yritystoimintaa.

– Mielestäni rahoitusta suunniteltaessa pitää nähdä tulevaisuuteen, että miten remontin jälkeen rahoitusta maksetaan. Uskon, että asuinhuoneistot ja yritystoiminnan tilat kiinnostaisivat tuollaisella paikalla Kuopiossa. Jos nykyisellä omistajalla ei ole kiinnostusta, niin toivottavasti sitten uudella omistajalla olisi tuon kaltaisia suunnitelmia, Kettunen aprikoi.

Lisäksi Suomen Kirjailijaliitto ja Pohjois-Savon Kirjallinen yhdistys Vestäjät ry antoivat tukensa Kanttilalle vetoamalla Kuopion kaupunkiin aiemmin tällä viikolla.

Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri

Pääuutiset

Kotimaa

Kriisiviestinnän asiantuntija: Salailu pahin virhe

Lentokone ja ajoneuvoja Tampere-Pirkkalan lentokentällä

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä