Kumitossu innoitti Ratian suunnittelemaan klassikkolaukun
Ristomatti Ratia sai idean Marimekon olkalaukkuun kumitossuistaan. Markiisikankaisia tennistossuja katsoessaan hän totesi, että hän haluaa markiisisen kumitossupohjaisen laukun.
Tänä päivänä Marimekon Olkalaukkua voi kutsua suomalaiseksi muotoiluklassikoksi, sillä laukun 40-vuotisjuhlia vietettiin vuonna 2010.
Saatuaan idean kumitossupohjaisesta kangaslaukusta, Ristomatti Ratia alkoi selvittää, mistä hänen kaipaamansa materiaalit olivat peräisin. Markiisi tuli Tampellaan tehtaalta Tampereelta, kumitossun pohjat Nokian saapas- ja jalkinetehtaalta Nokialta. Kun markiisi vielä värjättiin Liljebergillä Tampeereella, oli käsissä hyvin tamperelainen tuote.
- Ihan sopi tähän Decembren kapinahenkeen nämä Tampereen punaiset, naureskelee Ratia.
Decembre oli Ristomatti Ratian ja hänen siskonsa Eriikan perustama yritys, joka valmisti pientuotteita sisarusten äidin omistamalle Marimekolle. Alun perin laukussa oli myös kuminen pohja, mutta siitä luovuttiin liian painon vuoksi.
Omat kamat kassiin
Marimekon olkalaukku oli markkinoille tullessaan aivan uudentyyppinen laukku. Ristomatti Ratia muistelee, kuinka tuohon aikaan Suomessa oli saatavilla vain Amerikoista tuleva hiilikassi eli ylöspäin avautuva peruskassi.
Olkalaukusta tuli heti menestys. Pian kuitenkin alkuperäinen valmistaja nosti valmistushinnan liian korkeaksi. Monien mutkien kautta Ristomatti Ratiasta tuli myös laukkutehtailija ja sitä hän on edelleen suunnittelutyön ohella.
Marimekon olkalaukkua suunnitellessa Ristomatti Ratia mietti, mikä kaikkea hänen pitää saada kulkemaan mukaan. Mukana kuljetettaviin kuului esimerkiksi arkkitehdin A4-kokoinen kalenteri. Oman taskunsa hän halusi myös iltapäivälehdelle. Olkalaukussa reittä vasten oleva tasku on kuitenkin katkaistu saumalla eikä se sovi lehden kuljettamiseen kuten Ratia haluaisi. Arkkitehtilaukkuun hän sai taskun, niin kuin halusi.
Jos mä olisin lähtenyt liikkeelle ilman kumitossua, en olisi ikinä löytänyt oikeaa kangasta.
Itsestään seisova markiisi
Tiheään kudottu puuvillainen markiisikangas on arvokas materiaali. Sillä on kuitenkin ominaisuuksia, joiden vuoksi Ristomatti Ratia halusi välttämättä sen olkalaukun materiaaliksi.
- Se kestää kulutusta. Sillä on hyvin voimakas ryhti. Siitä pystyy tekemään itsestään seisovia laukkuja. Lerpun kankaan sisään pitää rakentaa metallisia tukeja tai pahveja, listaa Ratia.
Materiaalin ominaisuudet Ristomatti Ratia havaitsi kumitossuistaan.
- Jos mä olisin lähtenyt liikkeelle ilman sitä kumitossua, niin en olisi ikinä löytänyt oikeaa kangasta. En usko, että olisin löytänyt, toteaa Ratia.
Taskusta syy tuplamateriaaliin
Alkuperäisen Marimekon olkalaukun sisällä ei ollut lainkaan taskuja. Sen sijaan etuläpän vetoketjutasku on ollut laukussa alusta asti. Tasku tuli läppään, koska Ratia halusi laukkuun kaksinkertaisen markiisiläpän.
Arvokkaan materiaalin käyttämiseen kaksinkerroin piti kuitenkin olla peruste. Ratia päätti laittaa läppään vetoketjun, jolloin se toimii myös taskuna.
- Ihmiset laittavat läppätaskun aina niin täyteen, että se roikkuu alempana kuin laukku, kertoo Ristomatti Ratia.
Ristomatti Ratian mielestä laukun suunnittelussa vaikeinta oli suunnitella laukkuun Marimekon logo, joka ei olisi herättänyt vastareaktiota kuluttajissa. 1970-luvulla ei haluttu kulkea tavaramerkki vaatteissa. Ratia suunnitteli huomaamattoman m-kirjaimen, joka sijoitettiin laukun kylkeen. Marimekon koko logo löytyy laukun läpän alta.
Laukkutehtailijan nöyrä kiitos
Ristomatti Ratia törmää yhä Marimekon olkalaukkuun usein kadulla kulkiessaan. Silloin hän sanoo aina mielessään ”kiitos”.
- Oikeasti. Kun perustaa tehtaan, on myöskin vastuussa työntekijöistä ja siitä, että maksaa laskut kankaista. Sitä tulee hyvin nöyräksi kuluttajan edessä. Heidän mieltään ei niin vain osteta. Jos he oikeasti tykkäävät siitä ja ovat rahansa siihen pistäneet, silloin tulee helposti sanottua kiitos, sanoo laukkutehtailija Ratia.
Ristomatti Ratia kertoo Marimekon olkalaukun olevan kansanedustajien suosiossa. Hän on miettinyt, miksei laukun nimi ole Suomi-laukku.
Jos Ristomatti Ratia jotain laukussaan nyt muuttaisi, hän laittaisi laukun kantit heijastimesta. Näin laukkua kantavat erottuisivat liikenteessä. Itseasiassa hän onkin menossa Marimekolle keskustelemaan aiheesta, joten ehkä jo piankin nelikymmenvuotiasta olkalaukkua on saatavana myös heijastimilla.
Uusi klassikkolaukku muovipussista
Menestyvien laukkujen taustalla voi olla hyvin arkinen esine kuten kumitossut tai muovipussi. Hyvää vauhtia suomalaiseksi klassikkolaukuksi on nousemassa Supermarket Bag. Se on nahasta valmistettu laukku, joka on ollut vuonna 2011 Kultaisella vaatepuulla palkitun Lumi accessories’n leipätuote vuodesta 2003 lähtien.
Toinen Lumin perustajista, Sanna Kantola kertoo myös Supermarket Bagin syntyneen omaan tarpeeseen. He eivät puolisonsa kanssa halunneet kantaa ohuita muovi- tai kangaskasseja vaan halusivat tehdä kassin nahasta. Muovipussin he ottivat kassinsa lähtökohdaksi, koska se näyttää miellyttävältä.
- Ne mittasuhteet ovat hyvät. Se laajenee ja vetää paljon tavaraa. Sinne mahtuu A4:t, nykyään läppärit. Toimiva kassi, toteaa Sanna Kantola.
Tuoreimmat aiheesta: Kulttuuri
Tampereen Teatterin katsojamäärissä huikea nousu
Tampereen Teatterin mukaan sen näytelmiä kävi katsomassa kuluneella kaudella 35 prosenttia enemmän ihmisiä kuin edellisellä kaudella.
Tullikamarin kulttuurikeskus tarvitsee kipeästi lisää tilaa
Tampereen Tullikamarin Pakkahuoneella ja Klubilla vierailee vuosittain yli 180 000 asiakasta. Tilaisuudet varsinkin Pakkahuoneella ovat kasvaneet, joten kaupunki harkitsee kulttuurikeskuksen laajentamista.
Metropolia ammattikorkeakoulu aikoo lakkauttaa taiteen koulutusohjelmia
Pääkaupunkiseudulla toimiva Metropolia ammattikorkeakoulu suunnittelee esittävän taiteen ja musiikkipedagogian koulutusohjelmien lakkauttamista. Päätöksen myötä etenkin teatteri-ilmaisun ohjaajien koulutus vähenisi huomattavasti.
Taidelaitokset saamassa tukea langattoman tekniikan uusimiseen
Taidelaitokset ovat saamassa kädenojennuksen hallitukselta, kun lisätalousarviossa esitetään tukea langattoman tekniikan uusimiseen.
Rudolf Koivun kuvissa avautuu mielikuvituksen kauhu ja kauneus
Kuvittaja Rudolf Koivun maailma avautuu Hämeenlinnan taidemuseon suurnäyttelyssä. Lumoavat kuvat ovat vanhemmalle sukupolvelle muistoja lapsuudesta, nykylapsille taas kurkistus kuvakulttuurin aikaan ennen televisiota ja elokuvia.
Kosken pauhujen seurana lepää ruumisarkku
Imatran koskella nähdään kesäkuussa taidetta monessa muodossa. Kesän kiinnostavin ja ehkä karmaisevin taideteos muovautuu tänä kesänä Teemu Heikkisen käsissä. Imatran kosken pauhujen vierellä lepää Heikkisen työstämä ruumisarkku.
Festariartistiksi pääsee, jos on faneja ja isoja biisejä
Kesän musiikkifestareilla kiertää sama kotimaisten artistien ja bändien kärkikaarti vuodesta toiseen. Ilman faneja ja kunnon läpilyöntibiisiä tulokkaan on vaikea rynniä festivaalimarkkinoille.
Vaahteramäen Eemeli on metkuillut jo 50 vuotta
Astrid Lindgrenin luoma lastenkirjahahmo Vaahteramäen Eemeli täyttää 50 vuotta.
Starbucks tulossa Akateemiseen kirjakauppaan?
Yle Radio 1:n Kultakuume-kulttuuriohjelman saamien tietojen mukaan maailman isoin kahvilaketju avaa kahvilan paraatipaikalle Helsingin keskustassa.
Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa on muisteltu elokuvaksi
Itä-Lapissa on taas tallennettu arvokasta sotahistoriallista tietoa. "Jatkosodan vuodet Itä-Lapissa" on elokuva, missä nelisenkymmentä ihmistä avautuu varsin vaikuttavastikin kertomaan jatkosodan aikaisista kokemuksistaan - niin rintamalta kuin kotipuolestakin. Nyt valmistunut dvd-elokuva on Itä-Lapin kuntayhtymän tuotantoa ja se on jatkoa aiemmin talvisodasta tehdylle tallenteelle.
