Kotimaa |

Kun sokeria ei ollut saatavilla, keksittiin mämmi – suomalainen innovaatio on jo satoja vuosia vanha

Makea puuro valmistetaan alkuperäisen reseptin mukaan imellyttämällä, mutta kiireiset suomalaiset ovat alkaneet käyttää myös siirappia. Perinteisesti mämmiä on syöty pitkäperjantaina, ja nykyään suomalaiset ostavat vuosittain jopa pari miljoonaa kiloa mämmiä.

Helsinkiläisessä ravintolassa mämmikattaus näyttää arjen luksukselta.
Kuva: Yle

Mämmi on suomalainen innovaatio. Mämmi kehitettiin Varsinais-Suomessa ja Hämeessä ja levisi muualle Suomeen vasta 1930-luvulla.

– Moni varmasti muistaakin, missä vaiheessa on ensimmäisen kerran kohdannut mämmin, sanoo Marttaliiton kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen.

Mämmi kehitettiin todennäköisesti makeannälkään ja se on kehitetty Hopsu-Neuvosen mukaan 1700-luvulla tai jo aiemmin.

– Siihen maailmanaikaanhan ei ollut sokeria käytössä, ja silloin imeltyminen oli se kaiken a ja o. Makeanmieltymys on ollut ihmisillä jo silloin, Hopsu-Neuvonen sanoo.

Mämmirove
Kuva: YLE / Arja Lento

Perinteisesti mämmi kuului nimenomaan pitkäperjantaihin, jolloin oli tapana nauttia vain kylmää ruokaa. Päivä oli liian pyhä ruoan valmistamiseen tai edes tulentekoon. Mämmia on pidetty myös happamattoman taikinan muistona, pitkäperjantaina ei saanut syödä hapatettua ruokaa eikä hapanleipää.

Sokeri on syrjäyttänyt imellyttämisen lähes kokonaan

Imellytyksessä lämpötilan on oltava 50–60 astetta, jotta esimerkiksi mämmin maltaat ja ruisjauho imeytyvät ja siihen tulee makeus. Sopiva lämpötila saa entsyymit pilkkomaan tärkkelystä maltoosiksi, jolloin ruoka maistuu makealta.

Mämmin musta väri tulee imellytyksestä.

– Mämmin valmistus on tuntikausien prosessi. Nykyään monenkaan kärsivällisyys ei riitä siihen, että mämmistä tulisi imellyttämällä tarpeeksi makeaa, joten siihen lisätään siirappia, sanoo itsekin omatekoista mämmiä valmistanut Hopsu-Neuvonen.

Luomumämmi vastaa todennäköisesti parhaiten alkuperäistä mämmiä.

Suomalaiset syövät mämmiä ropekaupalla

Tuohesta valmistettua mämmin paisto-, säilytys- ja tarjoiluastiaa kutsutaan tuokkoseksi, ropeeksi (rove, rope) tai ropposeksi. Myöhemmin astia on korvattu pahvisilla tuohijäljitelmillä.

Suomalaiset syövät vuosittain noin pari miljoonaa kiloa mämmiä. Suomalaiset rakastavat mämmiä siinä määrin, että mämminsyönnissä on järjestetty myös maailmanmestaruuskilpailuja.

Mämmin arvellaan olevan vanha suomen sana. Ensimmäiset maininnat mämmistä löytyvät jo 1700-luvun alun sananlaskukokoelmista.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä