Helsinki

Kun "speedot" ei käy – uikkarivaatimukset karsivat nuoret pojat pois koulu-uinnista

Helsingin uimahallien laitospäällikön Teemu Raatikaisen mukaan on olemassa ilmiö, jossa yläkouluikäiset pojat jättävät väliin koulujen uimatunteja tiukkojen asukriteerien vuoksi. Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto on huolissaan asiasta ja painottaa, että uimataitoja on kehitettävä myös yläkoulussa.

Speedon kukkaromalli
Tämä uimahousumalli on yläkoululaisten poikien mielestä "out". Kuva: Yle/Ilkka Loikkanen

Musliminaiset ei ole ainoa ryhmä, joka kärsii uimahallien tiukoista asuvaatimuksista. Yle kertoi maanantaina, että osa kaupungeista kieltää musliminaisten uima-asut. Linjaus vaikeuttaa musliminaisten uintiharrastusta ja voi pahimmassa tapauksessa estää harrastuksen kokonaan.

Helsingin uimahallien laitospäällikön Teemu Raatikaisen mukaan on olemassa ilmiö, jossa yläkouluikäiset pojat jättävät väliin koulujen uimatunteja tiukkojen asukriteerien vuoksi. Suurimmassa osassa Suomen uimahalleista ei saa käyttää uimasortseja, joita nuoret mieluummin käyttäisivät.

– Jos joillakin heistä ei ole kireitä uimahousuja, niin he sitten jättävät tulematta tunneille, koska eivät he kaksia uimahousuja osta, Raatikainen kertoo.

– Nuoret pojat eivät suostu käyttämään "speedoja". Niille käyvät mieluummin sortsit. Se on nykyaikaa ja uimasortseja myydään joka kaupassa. Kireiden uimahousujen aika alkaa olla jo ohi.

Raatikainen ottaa kommentillaan kantaa muiden kaupunkien käytäntöön. Helsingissä ongelmaa ei ole, koska uimasortsien käyttö on ollut sallittua kaupungin uimahalleissa jo kymmenen vuotta.

Miten uimatunneilta pois jääminen vaikuttaa mahdollisesti poikien uimataitoon?

– Jos pojat eivät käy koulun uimavuoroissa, niin voihan se vaikuttaa uimataitoihin, Raatikainen näkee.

Uimaopetusliitto: Huolestuttavaa

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto on huolissaan ilmiöstä. Koulutussuunnittelija Tero Savolaisen mukaan lasten uimataidon oppiminen tapahtuu pääsääntöisesti jo alakouluaikaan, mutta yläkoulussa uimaopetukseen sisältyy uusia ulottuvuuksia.

– Yläkoulun uinninopetuksen tavoitteena on kehittää uimataitojen lisäksi oppilaiden hengenpelastustaitoja. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että oppilaat osallistuisivat tunneille, hän sanoo.

Savolaisen mukaan suurin osa alakoulunsa päättäneistä lapsista osaa uida yläkouluun siirtyessään. Hän soisi kehityksen jatkuvan edelleen samanlaisena.

– Tutkimusten mukaan 70-80 prosenttia kuudesluokkalaisista on osannut uida viimeiset kymmenen vuotta. Uimataito ei ole heikentynyt pidemmälläkään aikavälillä, Savolainen kertoo.

Tuoreimmat aiheesta: Helsinki

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä