Yksityistä sektoria edustava EK sanoi viime viikolla, että kuntasektorin sopimuskorotukset ovat keskimäärin 1,35 prosenttia, kun EK:n aloilla pysyttiin keskimäärin 0,9 prosentissa. EK:n työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen moitti kunta-alan ammattiliittoja kriisitietoisuuden puutteesta.

KT:n mukaan EK oli kuitenkin määritellyt laskelmissaan sopimuskauden pituuden kuntasektorilla virheellisesti ja myös eri alojen sopimusten kustannustekijät eroavat toisistaan.

- Kuntasektorilla sopimuskauden pituus on määritelty mahdollisen irtisanomispäivämäärän 28.2.2011 mukaan, vaikka kuntasopimus sisältää myös määräyksen siitä, ettei uusia palkankorotuksia voi tulla voimaan ennen 1.5.2011. Tämä EK:n sivuuttama fakta alentaa laskentamallista riippumatta kuntasopimusten kustannustasoa, kuntajärjestö sanoo.

Sen mukaan kunta-alan 1.2.2010 voimaan tulleiden sopimuskorotusten kustannusvaikutus onkin tänä vuonna keskimäärin 0,9 prosenttia.

EK:n esittämät luvut eivät Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan ole myöskään vertailukelpoisia, sillä sopimusten kustannustekijät eroavat selvästi toisistaan.

Nyt esitettyihin kustannuslaskelmiin ei ole otettu mukaan EK:n sopimuksiin sisältyviä kertakorvauksia, maksavia tekstimuutoksia eikä muita vastaavia tekijöitä, joita kuntapuolelle ei tullut lainkaan. Kunta-alalla sen sijaan on otettu huomioon kaikki uusien sopimusten kustannustekijät, KT muistuttaa.

Viime vuonna suurimmat palkankorotukset toteutettiin KT:n mukaan EK:n sopimusaloilla, ahtausalalla, autoliikenteessä, rakennustuoteteollisuudessa ja talonrakennusalalla. KT muistuttaa myös, että Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin ennakkotietojen mukaan ansiot nousivat vuonna 2009 kunta-alalla keskimäärin 3,5 prosenttia, yksityisellä sektorilla 3,8 prosenttia ja valtiolla 5,8 prosenttia.