Kunnanjohtajat: "Kuntaliitokset vapaaehtoinen pakko"
Etelä-Karjalan pienten kuntien kunnanjohtajat osasivat odottaa hallitukselta työntöä kuntaliitoksiin. Vapaaehtoisesti kuntaliitosneuvotteluja ei olla aloittamassa.
Hallitus antaa kuntarakennelain eduskunnalle ensi keväänä. Kunnille annetaan lain säätämisen jälkeen vuosi aikaa tehdä lain edellyttämät selvitykset ja päätökset. Hallitus varautuu lähettämään valtion kuntajakoselvittelijät niihin kuntiin, jotka eivät ennen vuoden 2014 huhtikuun alkua ole tehneet päätöksiä, joilla ne saavuttaisivat vahvan kunnan edellytykset.
Hallitus antaa tarkemmat kriteerit vahvan kunnan edellytyksistä kesäkuun loppuun mennessä. Kriteereihin kuuluvat koko alueen näkökulma, väestöpohja, yhdyskuntarakenne ja työssäkäyntialue sekä taloustavoitteet.
Vapaaehtoinen pakko
Etelä-Karjalan pienten kuntien kunnanjohtajat osasivat ennakoida linjauksia, mutta tarkempia tietoja odotetaan nyt herkällä korvalla.
- Tässä paistaa läpi vapaaehtoinen pakko. Mitä muuta tämä on? kysyy Lemin kunnanjohtaja Simo Luukkanen.
- Ei tässä ole muuta kuin politiikkaa - järjen kanssa tällä ei ole mitään tekemistä. Vaaleissa mitataan tahto, kunnallisvaalit antavat jo suuntaa, sanoo Luukkanen.
Myös Savitaipaleen kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi ennakoi, että kuntauudistus nousee syksyn vaalien tärkeimmäksi teemaksi.
- Jos kuntauudistus tuo meidän kunnan väestölle paremmat elinoltavat niin miksi emme olisi mukana, mutta minä kysyn, miten niitä elinoloja sitten parannetaan, sanoo Iso-Mustajärvi.
Ruokolahden kunnanjohtaja Antti Pätilä odottaa, että hallitus kertoo tarkemmin millainen on vahva kunta, jolle velvoitteet lankeavat.
- Tässä on mielet sekoitettu täydellisesti. Kunnissa ei ole enää yhtenäistä näkemystä tai oikeastaan ei ole mitään näkemystä enää.
- Ihan höpö höpöä, kuittaa Luumäen kunnanjohtaja Anne Ukkonen. Hän ei usko, että kuntaliitoksia tapahtuu vapaaehtoisesti ainakaan ennen vuotta 2017.
- Minä en usko koko hallituksen kuntauudistukseen. Tämä on lähtenyt ihan nurinperin liikkeelle. Nyt pakotetaan hallinnolliseen ratkaisuun, kun palvelurakenteissa olisi paljon enemmän tekemistä.
Tarvitaanko erityisselvittäjää?
Parikkalan kunnanjohtaja Hans Olander on aistinut, että hallitus on tosissaan.
- Työntö on kova hallituksen puolelta. Jotain muutoksia kuntarakenteeseen Etelä-Karjalassa on tulossa.
Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila uskoo, että Etelä-Karjalaan määrätään vielä valtion erityisselvittäjä.
- Vapaaehtoisesti laajempaa selvittelyä maakunnassa tuskin tulee.
Anttilan mielestä Eksoten tulevaisuus on Lappeenrannan ja Imatran käsissä.
- Kuntapalvelut voidaan järjestää joko seutukuntapohjaisena tai maakuntapohjaisena. Jälkimmäinen on liian suuri, pohtii Anttila.
- Lappeenrannan ja Imatran välinen keskustelu johdattaa nyt tulevaisuutta eteenpäin.
Taipalsaaren vs.kunnanjohtaja Mikko Hietamies ei yllättynyt hallituksen linjauksista. Hän uskoo, että keskustelu Eksoten hallintomallista pääsee nyt vauhtiin.
- Jos kuntien määrä merkittävästi muuttuu, kuntayhtymälle ei ole enää perusteita. Silloin pitää alkaa keskustella isäntäkuntamallista.
Tuoreimmat aiheesta: Etelä-Karjala
Avoimia työpaikkoja vuodentakaista vähemmän
Etelä-Karjalassa tarjolle tulleiden työpaikkojen määrä on kutistunut viime vuodesta. Nuorisotyöttömyys on sitkeää Lappeenrannan seudulla.
Eksote välttelee irtisanomisia
Tulevat muutokset Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin palvelurakenteessa ja organisaatiossa voivat johtaa henkilöstön vähentämiseen. Eksote vähentää henkilöstöä niin, että eläkkeelle siirtyvien tilalle ei välttämättä palkata uusia.
Onko tämä rypsin ja rapsin viimeinen vuosi?
Keltaisena aaltoileva kukkameri ei välttämättä korista tienvarsia enää ensi vuonna. EU kielsi torjunta-aineet, joita käytetään nimenomaan öljykasvien tuholaisten torjuntaan.
Veriveljet nähdään ensi vuonna Imatralla
Maailmalla menestystä niittänyt musikaali Veriveljet rantautuu Imatran teatterin ohjelmistoon ensi vuoden tammikuussa.
Lappeen koululla vesivuoto
Uudessa Lappeen koulussa on päässyt lattianpesuvettä viemärin läpivientiin. Mahdollisia työvirheitä etsitään nyt muistakin paikoista.
Litran vetypommin räjäyttäminen hillitsee pommintekohalut
Internetissä on kymmenittäin pomminteko-ohjeita sisältäviä sivustoja. Kemian opettaja muistuttaa, että internet on täynnä myös hyödyllistä tietoa räjäytyksistä ja kemiallisista reaktioista. Kemian tunneilla saadaan aito kokemus siitä, että pienessäkin pommissa on jytyä.
Rantalinnan laitureille lupa jälkikäteen
Ruokolahden kunnanhallitus antoi poikkeusluvat viime kesänä omin luvin rakennetuille venelaitureille - ehtona yhden siirto tai poistaminen.
Suna Kymäläinen vastaa Juho Eerolan kritiikkiin
Ruokolahtelainen kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) pitää käsittämättömänä Juho Eerolan (ps.) väitettä, että SDP olisi unohtanut duunarimiehet ja keskittynyt olemaan sosiaalitätien puolue.
Joutsenon avotekojää ja hiekkatekonurmi odottavat rahaa
Lappeenrannan nuoriso- ja liikuntalautakunta ei valinnut maanantaina kokouksessa urakoitsijaa Joutsenoon luvatuille avotekojäälle ja hiekkatekonurmelle. Liikuntatoimen olisi osoitettava avotekojään käyttömenoihin vuosittain noin 150 000 euroa ja tuota rahaa ei pystytä nyt lupaamaan. Tilanne voi muuttua kuitenkin nopeastikin.
Kesän ärsyttävin tietyö alkaa Kuutostiellä
Liikennevirasto odottaa tunteiden kuumentuvan Lappeenranta-Imatra-välillä. Työläs kuutostien parannus on jatkunut pätkällä aina vuodesta 2008. Kesällä työmiehet jalkautuvat paikalle vielä kertaalleen viimeisiin päällystyksiin.
