Kunnat unohtivat hakea sijaislasten elatusrahoja
Useissa kunnissa selvitetään parasta aikaa onko huostaan otetuille lapsille kerrytetty riittävästi niin sanottuja itsenäistymisvaroja. Kuntien pitäisi kerryttää kaikille huostaan otetuille lapsille varoja sitä päivää ajatellen, kun lapset aikuistuvat. Nyt näyttää siltä, että useissa kunnissa itsenäistymisvaroja ei ole kerrytetty riittävästi.
Kun huostaan otettu lapsi kasvaa täysi-ikäiseksi ja muuttaa omilleen, ei lasta jätetä tyhjän päälle, vaan hänelle annetaan itsenäistymisvaroja esimerkiksi asumisen tueksi. Kuntien pitäisi kerryttää rahaa aikuistumiseen lapsen elämänsä aikana saamista tuista ja korvauksista. Nyt useissa kunnissa on huomattu, että itsenäistymisvarat ovat vajaat.
Syynä on, etteivät kunnat ole hoksanneet hakea Kelalta elatustukia, joista rahaa itsenäistymiseen kerrytetään. Vuonna 2009 lainmuutos mahdollisti kunnille elatustukien hakemisen, mutta useissa kunnissa lakimuutosta ei huomattu, ennen kuin vasta nyt, kolme vuotta myöhässä.
Käytännössä yksikään nuori ei ole menettänyt heille kuuluvia rahoja, vaikka kunnat ovat möhlineet itsenäistymiskassan keräämisen. Rahaa aikuistumiseen annetaan nuorille tarpeen mukaan, ja jos kassa on vajaa, maksaa kunta loput omasta pussistaan.
Nyt kunnat joutuvat kaivelemaan pussin pohjalta puuttuvia itsenäistymisrahoja kolmen vuoden edestä. Esimerkiksi Juvalla, Joroisissa ja Rantasalmella haalitaan kasaan lähes 75 000 euroa. Kelalta rahoja ei enää saa. Kunnat selvittävät kattaako vakuutus möhläyksen vai pitääkö kunnan kaivaa omia kupeitaan.
Epäselvyyden taustalla on tietokatkos kuntien ja sosiaali- ja terveysministeriön välillä lain muuttumisesta. Kuntaliitto harkitsee nyt pitäisikö kuntia vielä tiedottaa elatustuen hakumahdollisuudesta. Kuntaliitosta arvellaan, että ongelma koskee suurta kuntajoukkoa, koska lakimuutoksesta tiedottaminen on ollut niin vähäistä.
Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa
Banaanifarmi ei riittänyt jääkiekkoilijalle
Kajaanin Hokin uudesta kehityspäälliköstä Juha Juntusesta paluu Kainuuseen on banaanifarmilla työskentelyn ja Hollannissa pelaamisen ja opiskelun jälkeen tuntunut hyvältä. Ammattikorkeakoulussa saatu urheilujohtamisen ja yhteistyökumppanuuksien solmimisen oppi on nyt käytössä kotimaakunnassa.
Kaukokylmä siintää Lahti Energian silmissä
Taloudellisesti kannattavaksi toiminta tulee vain, jos lähes kaikki alueen kiiinteistöt ovat siinä mukana. Toistaiseksi kaukokylmää on käytössä Lahdessa vain Sibeliustalossa.
Rankkasade sulki alikulkuja Porissa
Porissa aamuinen kaatosade on täyttänyt alikulkuja vedellä ja jättänyt katuja veden alle. Pelastuslaitos pyytää, että autoilijat ottavat asian huomioon aamuliikenteessä.
Myyrien määrä kääntyy tänä kesänä kasvuun
Myyräkanta vaihtelee Etelä-Suomessa tyypillisesti kolmen vuoden sykleissä.
Taistelu sitkeitä vieraslajeja vastaan jatkuu
Lupiinit nostavat jo terhakkaasti uusia kasvustojaan ojanpenkoilla. Samoin muutkin maahamme pesiytyneet vieraslajit kuten jättipalsamit nauttivat uudesta kasvukaudesta ja valmistautuvat rehottamaan siellä mihin siemen on sattunut itämään. Hämeessä ELY-keskus toivoo saavansa rahaa, jotta se pääsee etsimään nykyistä tehokkaammin Kanta-Hämeesessä kasvavia vieraslajeja.
Luomumehiläiset keräävät saasteetonta hunajaa
Luomuhunajaa keräävien mehiläisten reviiri on tarkoin määritelty. Mehiläishoidossa luomualueen kriteeri on, että kolmen kilometrin säteellä olevan kasvillisuuden on täytettävä hunajan luomutuotannon määritelmät.
Ilmaisissa rokotuksissa punnitaan hyöty ja kustannukset
THL:n työryhmä suosittaa puutiasaivokuumerokotusten sisällyttämistä kansalliseen rokotusohjelmaan aiempaa laajemmin. Tällä hetkellä ilmaisen rokotuksen saa vain Ahvenamaalla. Tartuntatilastojen perusteella rokotuksia kannattaisi antaa myös Simossa, Kemissä ja Paraisilla.
Aliarvostetusta raparperista saa monta herkkua
Raparperi taipuu heti alkukesästä esimerkiksi kiisseliksi, piirakaksi, hilloksi, mehuksi ja chutneyksi. Raparperi on parhaimmillaan, kun se on noin kolme senttiä paksu.
Suomen ensimmäinen kaivosalan vesikysymysten professuuri Joensuuhun
Itä-Suomen yliopisto etsii Joensuuhun kivenkovaa kaivosalan osaajaa. Kaivospolitiikan viisivuotisen professuurin haltija keskittyy erityisesti vesikysymyksiin.
Aloittavan kalastajan ABC – tunne edes nämä
Kalastuskausi on jo hyvässä vauhdissa. Yle Uutiset kokosi perusteet aloittelijalle. Mille kalalle maistuvat leipäpallot ja etanat? Entä mitkä kalat viihtyvät vain sisävesissä? Milloin taimen syö parhaiten ja milloin kannattaa narrata kuhaa? Hanki tänä kesänä edes koho ja koukku ja lähde kokeilemaan kalaonneasi.
