Etelä-Kymenlaakson kunnista sekä Kotkan että Pyhtään kunnanvaltuustojen puheenjohtajat suhtautuivat kuntaesitykseen varovaisen myönteisiä.

- Kyllähän tässä on sellainen ajatus taustalla, että kuntien yhdistämisellä saataisiin lisää taloudellista liikkumavaraa, mitä tulevaisuudessa tarvitaan. Joitain ratkaisuja on saatava syntymään, toteaa Kotkan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Markku Saastamoinen.

Hän kuitenkin muistuttaa, että kyseessä on vasta esitys, johon jokaisen kunnan on ensin rauhassa perehdyttävä.

- Tästähän on esitetty mielipiteitä eri kunnissa jo useamman vuoden ajan, Saastamoinen huomauttaa.

"Palveluiden kannalta paras malli"

Pyhtään kunnanvaltuuston puheenjohtaja Osmo Kallio uskoo, että kaikkien Etelä-Kymenlaakson kuntien yhdistäminen olisi paras malli palveluiden järjestämisen kannalta.

- Työtähän se vaatii. Mutta yhden kunnan mallissa pystyttäisiin ehkä paremmin ottamaan pienemmätkin kunnat huomioon, etteivät kaikki palvelut karkaa pois, perustelee Kallio.

Kallio myöntää että ruotsinkielisten palveluiden saatavuutta sietää pohtia, mikäli kaksikielinen Pyhtää liittyy osaksi muita Etelä-Kymenlaakson kuntia.

- Kotkassahan on prosentuaalisesti saman verran ruotsinkielisiä kuin Pyhtäällä eli sitä kautta palvelut ehkä pysyvät. Mutta pysyisivätkö ne lähipalveluina? Kyllä ruotsinkieliset varmaan kärsisivät kuntaliitosten myötä jonkinlaisen tappion, Kallio miettii.

Miehikkälä ja Virolahti taipunevat vain pakon edessä

Miehikkälä on jo pitkään korostanut haluaan pysyä itsenäisenä. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Keijo Rinnesalmi on huolissaan syrjäisen kunnan vaikutusmahdollisuuksista, mikäli kuntaliitokset toteutuvat.

- Miehikkälä on syrjimmässä, niin kyllä kuntademokratia ja päätöksenteko siirtyvät kauemmas. Kuka meidän asioista sen jälkeen päättää? Se ei varmaan ole kukaan miehikkäläläinen, toteaa Rinnesalmi.

Hän epäilee, ettei Miehikkälä tule taipumaan kuntakartan mukaisiin liitoksiin ilman pakkokeinoja.

- Jos ylhäältä määrätään, niin pakkohan meidän on siihen taipua. Mutta vapaaehtoisuuten on vaikea uskoa, sanoo Rinnesalmi.

Samoilla linoilla on Virolahden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Seppo Kiri.

- Enpä usko, että tämä tulee onnistumaan ilman pakkokeinoja, Kiri toteaa.

Haaveissa kaksi keskusta

- Virolahden valtuutetut linjasivat seminaarissa, että Etelä-Kymenlaaksossa tulisi olla kaksi kaupunkia: Hamina ja Kotka. Virolahti on ottanut tähän selkeän kannan, ja uskon, että sen eteen tullaan tekemään töitä, Seppo Kiri miettii.

Hänen mukaansa Hamina on virolahtelaisille läheisempi kaupunki myös kulttuuriltaan.

- Se toisi vahvemman aseman maaseudulle, pohtii Kiri.

Haminan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kalervo Tulokas uskoo, että Hamina tavoittelee Etelä-Kymenlaaksoon Virolahden tavoin kahta kaupunkia.

- Muuten on suuri vaara, että lähipalvelut etääntyvät ja niiden saavutettavuus heikkenee. Tärkeintä on löytää yhteistyömuotoja, mutta kuntarajat eivät ratkaise näissä asioissa, Tulokas tiivistää.