- Erilaisten laskelmien taloudelliset hyödyt eivät näy selvityksessä mainittuun vuoteen 2018 mennessä. Yhden kunnan malli ei ole mielestäni taloudellisesti vahvin vaihtoehto. Ehdotusta olisi pitänyt myös perustella tarkemmin muihin kuntajakovaihtoehtoihin nähden, Ronkainen sanoo.

Tervolan kunnanjohtaja Mika Simoska olisi kaivannut selvityksen perusteluihin syvempää analyysiä muun muassa palvelujen tasosta suhteessa kustannuksiin.

- Selvityksessä todetaan, että Tervolassa palveluiden kustannukset ovat selvästi korkeimmat. Sitä ei kuitenkaan mainita, että Tervolassa on muun muassa läänin kattavin kouluverkko.

Simoska uskoo, että juuri hyvät palvelut on asia, joka pohdituttaa valtuutettuja ennen tammikuun lopun päätöstä.

Kemin ja Simo kaipasivat hankevertailua

Ansiokkaasti ja itseään säästelemättä kuntaansa ydinvoimalan mahdolliseen tuloon valmistellut Simon Esko Tavia ei kyseenalaista selvityksessä esitettyjä kuntaliitoksen hyötyjä. Mainintaa meneillään olevista mega-hankkeista hän kuitenkin kertoo jääneensä kaipaamaan.

- Väestöennusteet ja muut on tehty tilastokeskuksen tietojen perusteella. Mielestäni näitä pitäisi ennen valtuuston päätöstä verrata selvitykseen, joka on tehty siltä pohjalta, että ydinvoimala Simoon toteutuu.

Kemin Ossi Repo on tyytyväinen, että Säkkisen selvitys on nyt saatu ja sen pohjalta voidaan kunnissa edetä. Myös Repo kaipasi selvitykseen isojen hankkeiden vaikutusten arviointia Tavian tavoin.

Kipukohtia Repo tietää ja uskoo löytyvän jokaisessa kunnassa, mutta mikään niistä ei hänen mielestään ole parantumaton tai ylitsepääsemätön. Uuden kunnan perustamisajankohta, vuosi 2013, on Revon mielestä hyvä.

- Mielestäni se on perusteltu. Tähän liittyy muun muassa paras-laki ja vaatimus 20 000 asukkaan väestöpohjasta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Myös porkkanarahat liittyvät tähän.