Asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok.) ei kuntaliitoshaaveissaan kainostele. Vapaavuoren mukaan 14 kuntaa on Helsingin seudulle aivan liian paljon, ja Uudellamaalla voitaisiin pärjätä jopa vain kolmella, neljällä kunnalla.

- On kokonaan toinen asia onko tämä realismia. Kaikki liikkeet siihen suuntaan ovat kuitenkin positiivisia, Vapaavuori sanoo.

Vapaavuori haluaa myös pääkaupunkiseudun neljä kaupunkia, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen, ehdottomasti yhteen.

-Se, että meillä on neljä toimijaa, jotka ”kyläpolitikoi” ja enemmän tai vähemmän tuijottaa omaan napaansa, eikä näe tämän seudun kokonaisetua, johtaa tehokkuustappioihin - huonoon asuntopolitiikkaan, huonoon kaavoitukseen. Ilman muuta nämä kaupungit pitäisi yhdistää, ministeri vakuuttaa.

Vapaavuoren mukaan seudullinen työssäkäyntialue ja osittain jo seudullinen palvelunkäyttökin istuu huonosti yhteen nykyisten kuntarajojen kanssa.

Kuntatasolta maakuntatasolle?

Samoilla linjoilla ministerin kanssa on myös moni muu poliitikko, vaikkakin maltillisemmin. Espoolaiskansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.) vie näkemystään kuitenkin vielä ministeriäkin pidemmälle: historiaan perustuvat kuntarajat voisi Uudeltamaalta pyyhkiä kokonaan pois.

-Jos oikein radikaaliksi heittäydyn niin korvaisin kuntatason nykyisellä maakuntatasolla. Sen rinnalle tarvitaan toki toimivaa kaupunginosahallintoa. Esimerkiksi nykyiset Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat liian isoja näihin moniin paikallisiin asioihin, mutta liian pieniä näihin yhteisiin asioihin, Kasvi linjaa.

Kasvi on myös niitä harvoja espoolaisia, jotka näkevät yhdistymisen positiivisesti.

-Se mikä on hyväksi pääkaupunkiseudulle, on pitkällä tähtäimellä hyväksi myös Espoolle. Voi olla että muutaman vuoden ajan joudumme tasapainottamaan asioita, mutta kun suunnitellaan kaupunkirakenteita, ei silloin mietitä tätä päivää, vaan kymmeniä vuosia eteenpäin, miten kaupunki silloin elää, Kasvi pohtii.

Pääkaupunkiseudun yhdistäminen jakaa mielipiteet

Lähes puolet Uudenmaan uutisten kyselyyn vastanneista kansanedustajista on siis pääkaupunkiseudun yhdistämisen kannalla, joko kokonaan tai ainakin osittain. Toisaalta puolet edustajista näkee yhteistyön lisäämisen Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kohdalla edelleen riittävänä eikä rajansiirtoja kaivata. Monen vastaajan mielestä yhdistäminen toisi vain lisää byrokratiaa eikä sen uskota parantavat pääkaupunkiseudun kilpailukykyä. Yhteistyötä voisi kuitenkin lisätä niin sosiaali- ja terveyspuolella, päivähoidossa kuin vaikkapa lukioidenkin osalta.

Mielipiteet hajaantuvat sekä puolueiden kesken että niiden sisälläkin, ja myös kokoomukset riveistä löytyy paljon liitoksen vastustajia. Yksi heistä on Kirkkonummella asuva kansanedustaja Raija Vahasalo (kok.). Vahasalon mukaan suuri koko ei yksin tee autuaaksi. Hän hakee esimerkkiä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä, joka on saanut paljon arvostelua osakseen.

-Se että on suuri ei välttämättä tarkoita että olisi tehokas. Nyt kannattaisinkin miettiä asiaa palvelujen järjestämisen kannalta, että mikä koko olisi järkevä, ja ei niinkään se koko, vaan miten niitä palveluja tuotetaan, Vahasalo huomauttaa.

Hän kannattaakin liitosten sijaan palvelurakenteiden uudistamista lisäämällä mm. yksityisten tahojen ja palveluseteleiden käyttöä.

Pieniä patistetaan yhteen, pakkopeliä kuitenkin kaihdetaan

Siitä kansanedustajat ovat kuitenkin lähes yhtä mieltä että kuntaliitoksia tarvitaan, ainakin jossain päin Uuttamaata. Painetta sysätään pienten kuntien harteille joka ilmansuuntaan. Esimerkiksi Keski-Uudellamaalla Tuusulan, Keravan ja Järvenpään naittaminen keskenään saa kannatusta ministeri Vapaavuoren lisäksi muutamalta muultakin alueen vaikuttajalta. Kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas.) hakee esimerkkitapausta Tuusulan Ristikydön alueesta, josta ympäristökunnat käyvät kiivasta kamppailua.

-Se pieni pläntti, joka on Järvenpään ja Keravan välissä, johon saatais hyvin asuntoja rakennettua, on tyypillinen esimerkki siitä, että kun rajat menee sikin sokin, voi jäädä järkevä yhdyskuntarakenne hoitamatta, Arhinmäki sanoo.

Pakkoliitoksia harva kansanedustaja kuitenkaan haluaa. Kymmenen vastaajaa 29:sta on kuitenkin valmis ottamaan myös järeämmät konstit käyttöön, jos rajat eivät siirry Uudellamaalla vapaaehtoisesti. Samaan aikaan osa kaipaa myös kuntalaismielipiteitä ja kansanäänestyksiä mikäli liitoksiin lähdetään.

Uudenmaan uutisten tekemään kyselyyn vastasi 29 kansanedustajaa Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä. Kaikkiaan kansanedustajia on alueella 55.