Tällä hetkellä avohoidossa työskentelee 17 henkilöä, kun taas esimerkiksi Rovaniemen kokoisessa Seinäjoella avohoidossa työskentelee jopa 30 henkilöä.

Rovaniemen mielenterveys- ja päihdepalvelun ylilääkärin Sirpa Mikkolan mukaan kaupungin mielenterveys- ja päihdehuollon resurssit on mitoitettu huomattavasti pienemmälle väestölle.

- Kuntien yhdistymisen jälkeen asiakkaiden määrä mielenterveys- ja päihdepalveluissa lisääntyi huomattavasti. Silloin ei lisätty henkilöstöä tälle sektorille, Mikkola sanoo.

Apua haetaan entistä enemmän

Resurssipulaa ei ole saatu korjattua, vaikka yhdistymisestä on kulunut jo yli viisi vuotta. Mikkolan mukaan tähän on monta syytä. Huomattavin syy on se, että mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat yleensä lisääntyneet.

- Ihmiset hakevat enemmän apua ja kynnys avun hakemiseen on laskenut.

Mikkolan mukaan syyttävä sormi on osoitettava myös päättäjiä kohtaan. Mielenterveys- ja päihdepalvelut häviävät aina rahanjaossa muille sosiaali- ja terveyspalveluille.

- Tätä palvelua ei huomioida niin paljon kuin muita sektoreita, Mikkola sanoo.

Kahden kuukauden hoitojonot

Palveluvajeen takia Rovaniemen mielenterveys- ja päihdepalveluissa potilaita joudutaan ohjaamaan laitoshoitoon. Avohoitoon on pitkät jonot, jotka ovat pahimmillaan kaksi kuukautta.

- Ihmiset eivät pääse nopeasti kontaktiin hoitajien kanssa. Sairaslomat pitkittyy ja erilaiset ongelmat pahenee.

Rovaniemen kaupunki on laatimassa parhaillaan mielenterveys- ja päihdetyön ohjelmaa. Mikkola uskookin, että tilanne kääntyy lähivuosina positiivisempaan suuntaan.

- Keskustelut päättäjien kanssa ovat olleet antoisia ja he ovat kiinnostuneita tästä tilanteesta, Mikkola kertoo.