Mikäli työryhmän esitys toteutuu, jäisi koko Suomeen enintään 70 kuntaa. Esimerkiksi Etelä-Karjalasta samoin kuin Keski-Pohjanmaasta tulisi yksi kunta ja Oulussa niputettaisiin yhteen 15 kuntaa.

Keski-Suomeen työryhmä esittää neljää kuntajakoselvitystä:

• Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen sekä mahdollisesti Keuruu ja Multia.
• Jämsä ja Kuhmoinen sekä mahdollisesti Keuruu ja Multia.
• Karstula, Kannonkoski, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi sekä mahdollisesti Kinnula
• Konnevesi, Pihtipudas, Viitasaari ja Äänekoski sekä mahdollisesti Kinnula

Multia ja Keuruu sekä Kinnula saisivat esityksessä vapauden valita minne ne haluavat suuntautua. Keuruu ja Multia voisivat suuntautua myös ulos Keski-Suomesta Mänttä-Vilppulan suuntaan. Kinnula puolestaan voisi valita kumman tahansa pohjoisen Keski-Suomen tulevista kunnista.

Uudet kunnat

Jyväskylä

Uuden Jyväskylän ytimen muodostaisi nykyinen Jyväskylän seutukunta, mutta siihen lisättäisiin myös Joutsan seutukunta. Asukkaita Jyväskylässä olisi noin 180 000.

Työryhmän perusteluissa todetaan, että Jyväskylän seudun yhtenäinen kaupunkirakenne ulottuu keskuskaupungin rajojen yli kehyskuntiin, ja että tarve yhteiselle yhdyskuntarakenteen suunnittelulle kasvavalla seudulla on suuri.

Muuramen työssäkäyvistä vain 34 prosenttia on töissä Muuramessa. Loput kulkevat töihin Jyväskylään. Laukaan, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten työssäkäyvistä taas omassa kunnassa töissä on alle puolet työssäkäyvistä.

Hankasalmen yhteyttä Jyväskylään puoltaa voimakas toiminnallinen yhteistyö sekä asiointi. Hankasalmella ei myöskään ole luontevaa asiointikumppania Etelä- tai Pohjois-Savoon.

Luhangasta ja Joutsasta etäisyys Jyväskylään on verraten pitkä, yli 60 kilometriä, mutta Jyväskylä on silti asiointisuunta, eikä yhteys maakuntarajan yli etelään ole vahvaa.

Uuden Jyväskylän huoltosuhde vuonna 2030 olisi noin 69, mikä olisi koko maan keskiarvoa (73) parempi. Väkiluku kohoaisi ennusteen mukaan yli 200 000.

Jyväskylä olisi pinta-alaltaan erittäin suuri, noin 5000 neliökilometriä.

Jämsä

Uusi Jämsä muodostuisi Jämsästä ja Kuhmoisista. Kaupungin asukasmäärä olisi noin 26 000.

Jämsä ja Kuhmoinen muodostavat jo nyt toiminnallisen kokonaisuuden, ja niillä on muun muassa pitkälle yhteinen terveydenhuolto.

Jämsän tulevaisuus ei näytä erityisen ruusuiselta, sillä ennusteen mukaan alueen väestö vähenee vuoteen 2030 mennessä noin 8 prosenttia. Huoltosuhde olisi tuolloin 98, eli selvästi koko maan keskiarvoa heikompi.

Keuruu ja Multia voisivat halutessaan suuntautua myös Jämsään, ja selvitys nostaa esiin myös sen mahdollisuuden, että läntisen Keski-Suomen kunnat suuntautuisivat Pirkanmaalle. Jämsä ja Kuhmoinen ovat jo tehneet päätöksen suuntautua Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin ja liittymistä Ylä-Pirkanmaan kuntiin (Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Juupajoki, Orivesi) pidetään mahdollisena.

Saarijärvi

Väestökehitys- ja taloustietojen mukaan pohjoisen Keski-Suomen tulevaisuus näyttää vaikealta. Uusista kunnista riippumatta työryhmä näkee väestölliset ja taloudelliset haasteet niin suurina, että kuntarakenne ei niitä ratkaise.

Isompi kunta parantaisi kuitenkin hallintoa ja vahvistaisi demokratiaa. Samalla tarve yhteistoimintarakenteille vähenisi. Työryhmä viitannee tällä peruspalveluliikelaitos Saarikkaan.

Saarijärvelle tulisi vajaat 20 000 asukasta, ja väestömäärä pienenisi. Huoltosuhde olisi erittäin heikko, 109. Välimatkat kaupungissa olisivat varsin pitkiä.

Kyyjärvelle selvitys olisi jättämässä mahdollisuuden suuntautua myös Etelä-Pohjanmaalle.

Äänekoski

Tuleva Äänekoski jakaisi suurelta osin luoteisen Keski-Suomen ongelmat. Väkeä uudessa kaupungissa olisi noin 35 000, ja se on vähenemään päin. Huoltosuhteeksi vuonna 2030 tulisi noin 100.

Myös Äänekoskesta tulisi pinta-alaltaan suuri, noin 3700 neliökilometriä, Kinnulan tullessa mukaan 4200 neliökilometriä. Välimatkat kaupungissa olisivat pitkiä.

Pihtipudas voisi selvitysryhmän mukaan suuntautua myös Pohjois-Pohjanmaalle.

Maakunnassa tehty jo paljon liitoksia

Keski-Suomessa on jo tehty lukuisia kuntaliitoksia.

2000-luvulla Jämsä ja Kuorevesi yhdistyivät 2001.

2007 Suolahti, Sumiainen ja Äänekoski yhdistyivät nykyiseksi Äänekoskeksi, ja osa Längelmäkeä liitettiin Jämsään.

2008 Leivonmäki liittyi Joutsaan.

2009 Jämsä ja Jämsänkoski yhdistyivät, Pylkönmäki liittyi Saarijärveen ja Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti liittyivät yhteen nykyiseksi Jyväskyläksi.