Kuntauudistuksen aikatauluun voi tulla muutoksia
Kuntauudistuksen aloittaminen voi siirtyä vuodesta 2015 eteenpäin. Hallitukselta odotetaan poliittisia kirjauksia siitä, miten kuntauudistusta viedään eteenpäin.
Hallitus on valmis muokkaamaan kaavaillun kuntauudistuksen aikataulua. Kokoomuksen kunnallis- ja aluepoliittisen toimikunnan puheenjohtaja vetäjä Petteri Orpo (kok.) pitää mahdollisena, että uusien kuntien aloittaminen voisi siirtyä vuodesta 2015 eteenpäin.
- Aikataulu ei nyt ole se, mistä lähdetään liikkeelle, kansanedustaja Petteri Orpo totesi Ylen Ykkösaamussa.
Orpon mukaan hallituksen pitää touko-kesäkuun aikana tehdä ensimmäisen kerran hallitusohjelman kirjoittamisen jälkeen poliittiset kirjaukset siitä, miten kuntauudistusta viedään eteenpäin.
- Siinä yhteydessä meidän täytyy katsoa nämä perusfundamentit eli mitkä ovat kuntien tehtävät, millainen on valtionosuusjärjestelmän perusta ja millaisella sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämismallilla mennään, Orpo toteaa.
Orpo uskoo, että näiden peruslinjausten pohjalta hanketta viedään eteenpäin ja kunnat saadaan mukaan ja sitoutumaan siihen.
- Tässä yhteydessä katsotaan, millaisella aikataululla voidaan edetä. Syyt tähän uudistukseen eivät ole yhteiskunnasta hävinneet mihinkään. Jos sitten uudistus on valmis 2015 tai 2016, niin minusta se ei ole oleellinen kysymys, Orpo toteaa.
Orpon mukaan tärkeää on se, että uudistus saadaan poliittisesti uudelleen käynnistettyä touko-kesäkuussa.
Tuoreimmat aiheesta: Politiikka
Turkistarhauksen vastustajat ja kannattajat kohtasivat eduskunnassa
Tarhauksen vastustajat korostivat, ettei asiaa pitäisi lähestyä vain taloudellisesta vaan myös eettisestä näkökulmasta. Turkiseläinten Kasvattajain Liiton puheenjohtaja piti aloitetta järjettömänä.
Turkistarha-aloitteen käsittely alkaa julkisella keskustelulla - Yle Uutiset seuraa hetki hetkeltä
Maa- ja metsätalousvaliokunta järjestää julkisen kuulemisen ensimmäisestä eduskunnan käsittelyyn menneestä kansalaisaloitteesta turkistarhauksen lopettamiseksi. Tilaisuus on avoin kansanedustajille ja se alkaa kuultavien puheenvuoroilla.
Keskustele: Onko Suomen valtionjohto kaupparatsu?
Yle Uutisten keräämän aineiston perusteella näyttäisi siltä, että Suomen poliittisen johdon ulkomaanmatkoja ohjaa kauppa. Matkustuspäiviä on kerääntynyt kymmenen vuoden aikana eniten Venäjällä, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Onko valtionjohdon painopiste oikea? Miten vierailukohteiden ihmisoikeuskysymykset pitäisi huomioida?
Ilmastopaneeli: Päästökauppaan uutta potkua, uusiutuvan energian tuet käyvät kalliiksi
Eturivin ilmasto- ja energiatutkijat vaativat EU:lta ripeitä päätöksiä päästökaupan pelastamiseksi. Suomen ilmastopaneelin tuoreen raportin mukaan päästöoikeuden alhainen hinta ei enää ohjaa teollisuutta lainkaan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Päästöjä leikataan nyt EU:ssa uusiutuvan energian tuilla, mikä on kallista veronmaksajille.
Vasemmistoliitto yrittää tosissaan paluuta europarlamenttiin
Ehdolle lähtee muun muassa liikenneministeri Merja Kyllönen.
Suomi katsoo itään: Selvitys paljastaa, minne valtionjohto matkustaa
Kauppasuhteet ja YK korostuvat Suomen poliittisen johdon matkustelussa, kertovat Yle Uutisten kokoamat tiedot. Presidentit ja pääministerit ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana viettäneet eniten aikaa Venäjällä, Kiinassa ja Yhdysvalloissa.
Keskisuomalainen: KT:n Jalonen luopuisi kuntaliitosten suoja-ajasta
Viiden vuoden irtisanomissuoja ja uusista liitoksista tuleva jatkoaika ei ole Markku Jalosen mielestä tätä päivää.
Hallitus antaa esityksen lisäbudjetista eduskunnalle
Lisäbudjettiehdotuksessa esitetään lisätukea muun muassa telakka- ja meriteollisuudelle ja asuntotuotannolle. Myös suurpetojen vahinkojen korjaamiseen ehdotetaan runsaan kolmen miljoonan euron lisäystä.
Soininvaara: SDP ja kokoomus sabotoivat toisiaan
Soininvaaran mukaan hallitus ei ole niin hyvä, että sitä kannattaisi pitää pystyssä hinnalla millä hyvänsä.
EU-johtajat haluavat lopettaa verokikkailun - Katainen yllättyi nopeista tuloksista
EU-maiden johtajat ovat etsineet Brysselissä keinoja puuttua yritysten lailliseen veronkiertoon. EU-maiden mukaan lakeja pitää kiristää, ettei laillinen veronkierto enää olisi mahdollista. Unionin jäsenmailta jää saamatta arvioiden mukaan tuhat miljardia euroa joka vuosi veronkierron takia.
