Häme |

Kuntauudistus - pakkotahtia vai aitoa kuulemista?

Forssan kaupungintalolla oli kuulijoita tupa täynnä ja osa jäi salin ulkopuolellekin, kun kuntauudistuksen kiemuroita selvitettiin aluekierroksen tilaisuudessa torstaina. Yle Hämeen haastattelemat kuntapäättäjät pitivät tilaisuutta hyödyllisenä, mutta kuntauudistuksen lopullisen tuloksen ennustajan viittaan ei ollut vielä halua tarttua.

Kuntarakenneuudistuksen keskustelukierroksella Forssassa nousi esiin loppusuoralla myös kuntien henkilöstön asema. Forssan kaupunginvaltuuston sali pysyi täytenä miltei päivän loppuun saakka. Kuva: Yle / Miki Wallenius

Kuntajakotyöryhmän selvityksen perusteella Kanta-Hämeeseen tulisi kolme suurta kuntaa. Kuntajaon muutosta vastustetaan erityisesti maaseutukunnissa. Sen sijaan Forssassa ja Hämeenlinnassa ja osin myös Riihimäen seudulla suurkuntiin suhtaudutaan myönteisemmin.

Hämeenlinnan seudulla kuntaliitoksista on jo kokemusta. Hattula ja Janakkala jäivät pois suur-Hämeenlinnasta, mutta työryhmän kuntajakoselvitysalueen kartoissa uusi raja on piirretty niidenkin ympäri. Hattulan kunnanjohtajan Martti Pura olikin vielä varsin vaitonainen, mutta totesi, että aluetilaisuudesta on hyötyä.

- Kyllä varmasti, tämä on hyvä tapa, että ministeri järjestää jokaisessa maakunnassa kuulemistilaisuuden ja sen jälkeen kunnat antavat omat vastauksensa. Tilaisuus on yksi osa prosessia ja huhtikuun alussa kunnat antavat vastauksensa ja sen jälkeen pitkä ja monivaiheinen prosessi jatkuu.

Pura ei arvellut mitään uudistuksen tulevaisuudesta Hämeenlinnan seudulla, vaan sanoi, että Hattulan kunnanvaltuusto sitten aikanaan päättää, mikä on hattulalaisten kanta.

"Yritetään etsiä yhteinen tahti"

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen jäsen Sari Rautio odotti tilaisuudelta eritoten kahvitaukokeskustelujen vuorovaikutusta.

- Tärkeää on, että olemme kaikki yhtäaikaa kuuntelemassa tätä asiaa. Tämä on prosessin yksi keskeinen osa.

Kuntauudistuksen valmistelua on syytetty liian nopeasta vauhdista. Mennäänkö uudistuksessa siis ministeri Virkkusen tahtiin vai kuntien tahtiin? Ainakin Sari Raution mielestä liian hidaskaan eteneminen ei olisi hyvä ratkaisu.

- Yritetään etsiä yhteinen tahti. Monesti muutokseen käytetään niin paljon aikaa kuin sille annetaan, tietty rivakkuus on minun mieleeni - kuitenkin niin, että kunnissa on riittävästi aikaa käydä laajoja keskusteluja aiheesta.

- Eihän nämä uusia asioita ole, kyllä jokaikinen kunta on pohtinut näitä asioita omalta osaltaan jo aikaisemminkin, muistutti Rautio.

Rautiokaan ei suostunut ennustamaan tulossa olevia kuntarakennemuutoksia.

- Mikä se Virkkusen esitys lopulta on, jää nähtäväksi. Kyllä meillä tulee paljon muuttumaan, ehkä se aikaperspektiivi on tässä aika olennainen: näkisin, että vuonna 2020 meillä on kovin erinäköinen Suomi kuin tänä päivänä, arvioi Sari Rautio.



Janakkalassa edelleen vastarintaa

Ilmapiiriä ja tunnelmaa haistelemaan oli tullut myös Humppilan kunnanvaltuuston entinen puheenjohtaja Eeva Nurmi.

- Olemmeko me tulleet tänne niin, että meitä kuunnellaan vai vain kuullaan, ja puheet jäävät omaan arvoonsa. Että puhuttaisiin todellisista asioista, eikä vain rajoista, eli palvelujen turvaamisesta meille suomalaisille.

Aitoja näkemyksiä puolestaan kaipasi Forssan kaupunginjohtaja Tapani Venho.

- Odotan, että työryhmän jäsenten aitoja näkemyksiä nyt kuullaan ja tämä auttaa sitten kaupungin oman vastauksen muodostamisessa sisältöjen osalta, sanoi Venho.

- Me olemme keskustelleet päivän sisällöstä Forssassa poliittisella tasolla, ja avoimella mielellä tähän suhtaudutaan. Ensin täytyy kunnissa päättää, tehdäänkö tämä selvitystyö, Venho sanoi.

Janakkala on puolestaan erottunut kuntakapinan tyyssijana - eikä mieli ole matkalla muuttunut.

- Janakkala suhtautuu tulevaisuuteensa luottavaisesti, meillä väestörakenne ja huoltosuhde on varsin myönteinen eli meidän tavoitteemme on Janakkalana jatkaa, kertoi kunnanhallituksen puheenjohtaja Merja Taponen.



Paljon on jo tehty oikeinkin

Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja Johannes Koskisen mukaan Kunta- ja palvelurakenneselvityksessä on todettu, että Kanta-Hämeessä kuntien tuottamien palveluiden asukaskohtaiset nettomenot ovat maan pienimmät.

Kanta-Hämeen kuntien kuulemistilaisuuden avauspuheenvuorossa Forssassa Koskinen sanoi lisäksi, että täällä on siis tehty paljon oikein jo tähän mennessä.

Koskisen mukaan kuitenkin kuntarakenteen uudistamiselle kolmeen seutukuntaan pohjautuva toimintamalli on Hämeen aluerakenteeseen nähden luonteva ratkaisu.

Kommentoi aihetta (7 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

  • korppix2

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Miksi ylipäätään Rautiolta kysytään mitään? Pihalla kuin lumiukko.

  • Hanna

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Minä liputan uudistuksen puolesta järkevä ja kannattava vaihtoehto:)

  • Elisa

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Eipä ole kokoomuksen masinoima vaan Mari Kiviniemen paras hanke prjojekti jonka aikana hävisi suomesta yli sata kuntaa.

  • keskustalainen

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Erittäin järkevä ja hyvä hanke. Alka jo riittää isojen kuntien verokertymien pakkosiirto elinkelvottomille liian pienille kunnille. Kyllä ne kylien nimet pysyy samana, eikä sen identiteetti siitä synny, että on oma kunnantalo ja virkamieskunta.

  • valtion mallin mukaan

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Kuntauudistus tulee tehdä valtion mallin mukaan, sillä kunnissa ei pystytä

    tekemään järkeviä liitoksia. Kunnilla on ollut aikaa tehdä kuntaliitoksia val-

    tion tuella, mutta siinä ei ole valmista saatu aikaan. Kuntalaiset pitää jär-

    kevänä jopa pakkoliitoksia, jos kunnat pyrkivät jarruttamaan niitä. Kuntien

    päättäjät voivat jarruttaa liitoksia omien etujen vuoksi, mutta taloudellista

    vastuuta heillä ei ole toimistaan.

  • löysät pois

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Kuntalaisena uskon valtion kuntauudistusmalliin ja se pitää toteuttaa valtion

    sunnitelman mukaan. Isommat yksiköt ovat tehokkaampia ja riittävä väestö-

    pohja takaa paremmat verotulot. Kuntauudistuksen myötä on saneerattava

    turhat virkamiehet pois ja haettava tehokkuutta kuntakentän työskentelyyn

    kokouksissa istumisen sijaan. Kunta kentän imagon kohotus on paikallaan,

    kun siitä on tullut paljossaan käsitys poliittisin perustein hankituista suoja-

    työpaikoista eli virkamiehiä kuntalaiset elättää oli töitä tai ei. Kuntauudis-

    tuksen vastustajilla on suurin huoli omasta edusta ja muutos pelottaa.

  • Kuntien asukkaita tyydyttäviä vaihtoehtoja on olemassa hallitusohjelman "uudistukselle"

    Ilmoita asiattomasta kommentista

    Keskisuomalainen 13.10.2011:

    "Suomi on koko EU:n ainoa maa, jossa kunnat sekä tilaavat että järjestävät terveyspalveluita kansalaisilleen. Muualla terveydenhuolto on suuremmilla hartioilla."

    Kataisen ja Urpilaisen hallitus johtaa asioita ja kuntien asukkaita harhaan!

    On muitakin vaihtoehtoja reagoida huoltosuhteen muutokseen kuin kokoomuksen kuntapoliittinen linja. Nämä muut vaihtoehdot ovat olleet pitkään käytössä muissa maissa. Miksi media ei voi kertoa asioista, vaan myötäilee hallituksen yksisilmäistä politiikkaa näkemättä vaihtoehtoja ja tosiasioita?

    Ensimmäinen toimenpide ei ole karttojen piirtely ja liitoksista puhuminen!

    Ensimmäinen toimenpide kuuluu olla Suomen ja Suomen kuntien sekä kuntien asukkaiden kannalta se, että kunnilta otetaan tehtäviä pois "leveämmille veroharteille", koska se on juuri syy siihen, että kolmasosa kunnista joutuu tiukoille huoltosuhteen muuttuessa.

    Suomi on ollut vuosikausia poikkeus koko EU:ssa, kun kuntien on pitänyt kunnallisveroilla hoitaa euromääräisesti kaikki mahdollinen. Kuntien tehtäviä voidaan rahoittaa esimerkiksi maakuntien varoilla sekä joiltakin osin valtion verotuloilla, jolloin lakisääteisten palveluiden veropohja on varmasti turvattu huoltosuhteen muuttuessa. Ei pitäisi olla kenenkään vaikea ymmärtää.

    Miksi Suomessa torjutaan paremmat vaihtoehdot, ja ainoana vaihtoehtona nähdään vain kuntaliitokset, mitä kuitenkaan kuntien asukkaat eivät hyväksy?

    Kukaan ei ole kyennyt todistamaan, että pelkästään suuria kuntia muodostamalla syntyisi säästöä. On vain poliitikkojen syöttämä, ja kansalle ujuttama "uskomus", että säästöä syntyy. Edes yksikään sanomalehden toimitus ei ole lähtenyt revittelemään otsikoita suurista, useiden miljardien säästöistä faktoihin perustuen, koska sellaisia ei tosiasiallisesti synny. Vain poliitikkojen "uskomuksia" painetaan lehtiin papukaijamaisesti ilman minkäänlaista analyysiä, ja kykyä viestittää tutkimuksiin perustuvia vasta-argumentteja poliitikkojen heittoihin.

    Useat kunta-alan asiantuntijat ovat sanoneet, että säästöä ei synny Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan kirjatulla "uudistuksella".

    Eikö tämä ole vahingollista Suomen julkisen talouden kannalta tehdä niukalla enemmistöllä eduskunnan suurimmaksi puolueeksi, ja pääministeripuolueeksi nousseen kokoomuksen masinoima "uudistus" pelkkien kokoomuksen "uskomusten" perusteella?

    Milloin Suomessa havahdutaan huomaamaan, millä tavalla ongelmia on voitu ratkaista kokonaisvaltaisemmin muissa maissa?

    Pelkästään PM Kataisen kunnianhimon tähden ei kannata viedä läpi uudistusta, mikä ei saa suurempaa kannatusta, koska siinä on niin paljon ristiriitaisuuksia.

Tuoreimmat aiheesta: Häme

Pääuutiset

Kotimaa

Äitiä epäillään kahden lapsen surmasta Kuopiossa

Video: Kuopion Maljalahdessa sijaitsevan kerrostalon asunnosta löytyi kaksi lasta kuolleena lauantai-iltana.
01:43

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä