Monet kunnat ovat vedonneet kuntarakenteen uudistusesityksen yhteydessä siihen, että kuntien perustuslaissa määriteltyä itsehallintoa poljettaisiin pakkoliitoksilla. Perustuslaki ei kuitenkaan estä kuntajaon muuttamista vastoin kuntien tahtoa.

Sen sijaan kuntajakolaki ei tunne mahdollisuutta pakkoliitoksiin.

- Perustuslain vastaisuus voi tulla vastaan, jos tehdään niin laajoja kuntia, että paikallinen itsehallinto kokonaan katoaa. Silloin tulee vastaan lain tulkintarajoja. Kunnallisen itsehallinnon periaatteiden vastaisena sitä voidaan pitää, mutta perinteinen pakkoliitos on mahdollinen erillislailla yksinkertaisessa lainsäätämisjärjestyksessä säätämällä, toteaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Kuntajakolain muuttamiseksi riittää siis normaali lainsäätämisprosessi ja eduskunnan enemmistöpäätös.

"Ei onnistu ilman pakkoa"

Pakkoliitoksen mahdollisuutta on väläytellyt viimeksi pääministeri Jyrki Katainen Aamu-tv:n haastattelussa perjantaina. Myöskään Kietäväinen ei usko, että esitys kuntarakenneuudistuksesta pystyttäisiin toteuttamaan ilman pakkoliitoksia.

- Näyttää kyllä ilmeiseltä, että ilman pakkotoimenpiteitä se ei ole mahdollista, ja kyllä se muuttaisi monella tavalla poliittista kulttuuria, jos tässä tilanteessa lähdetään väkisin kuntarakennetta muuttamaan. Ja siinä on vielä se puoli, että miten me sitoutamme ne ihmiset pakkoratkaisuun, jotka käytännössä sen sitten ratkaisevat toimivatko uudet rakenteet vai ei.

Kietäväinen muistuttaa Kuntaliiton kannasta, jonka mukaan kunnille annettaisiin liitoksille aikaa.

- Kuntia kannustettaisiin edelleenkin vapaaehtoisiin liitoksiin, ja niillä alueilla missä ei luontevasti vapaaehtoisia kuntaliitoksia synny, niin siellä tiivistettäisiin yhteistyötä. Se on selvää, että muutoksia nykyisiin toimintatapoihin ja kuntien rakenteisiin on tehtävä.

Kuntaliiton lakiasian johtaja Arto Sulonen muistuttaa, etteivät pakkoliitokset ole lainkaan tavattomia Suomen historiassa. Sotien jälkeen on tehty parikymmentä pakkoliitosta ja pakkoliitosten mahdollisuus poistui kuntajakolaistakin vasta 1993.