Vaasan yliopistossa käynnistyy kuntien sijoitusvarallisuutta koskeva tutkimus. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, paljonko kunnilla on sijoitettua varallisuutta ja miten varallisuus keskittynyt eri kuntiin.  Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, kuka sijoitusvarallisuutta kunnissa hallinnoi.

Tutkimus pohtii myös sitä, pitäisikö kunnillla ylipäätään olla sijoitusvarallisuutta. Kunnan sijoitusvarallisuus ja sen menestyksekäs hallinto -tutkimuksen tulokset aiotaan saada kuntien käyttöön. 

 - Tarkoitus olisi saada tulokset suoraan kuntien käyttöön siten, että kuntapäättäjät pystyisivät vastaamaan kysymykseen, onko mitään järkeä, että kunnalla yleensä on sijoitusvarallisuutta. Jos vastaus siihen on positiivinen, seuraavaksi kysytään, että miten sijoitusvarallisuutta pitää hallinnoida. Ja lisäksi annetaan vastaus vielä siihen kysymykseen, että millä tavalla varallisuuden tuottoa pitää seurata, kertoo Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Timo Rothovius.

Salkkujen koot vaihtelevat paljon

Kunnilla on hyvin eri tavoin sijoitettua varallisuutta. Osalla salkku on hyvinkin suuri, toisilla taas sijoituksia ei ole ollenkaan.

- Sijoitusomaisuus on tullut kunnalle yleensä pitkän kaavan kautta.  Kunta on esimerkiksi ensin perustanut sähköyhtiön, jota on  pyöritetty kymmeniä vuosia. Sitten 1990-2000 -luvuilla aika moni kunta luopui näistä energiayhtiöistä ja sitä kautta saatiin huomattavia varoja, ihan suoraa rahaa, mikä sitten sijoitettiin muualle. Toiset kunnat ovat saaneet sijoitusvarallisuutta perintölahjoituksina, kertoo professori Timo Rothovius kuntien varallisuuden lähteistä.

Kunnallisalan kehittämissäätiö on myöntänyt tutkimukselle 50 000 euron apurahan. Tutkimus käynnistyy syksyllä ja se valmistuu ensi vuoden aikana.