Kuntauudistusesityksen ykkösvaihtoehdossa Kajaani, Sotkamo, Paltamo ja Ristijärvi sekä Vaalan itäosa eli Mananmansalo ja Säräisniemi muodostaisivat yhden kunnan. Yhteen liitettäisiin myös Suomussalmi, Hyrynsalmi ja Puolanka. Ainoastaan Kuhmo säilyisi ennallaan. Toissijaisen vaihtoehdon mukaan kaikki Kainuun kunnat sekä Vaalan itäosa muodostaisivat yhden kunnan.

Maakuntajohtaja Alpo Jokelaisen mukaan kolmen kunnan malli on vakavasti otettava vaihtoehto, jos lähtökohtana on se, että kuntia pitää olennaisesti vähentää. Sen sijaan yhden kunnan Kainuuta hän pitää lähidemokratian kannalta hankalana.

Palvelutarve ei katoa rajoja siirtämällä

Kuntauudistusta on perusteltu sillä, etteivät Kainuun kunnat pysty yksin turvaamaan palveluita. Jokelainen tyrmää väitteen.

- Kuntauudistus ei tuo yhtään lisäkättä palveluihin tai muuta palvelujen määrää. Ihminen vanhenee riippumatta kuntarakenteesta eikä työmäärä vähene. Jos raskaat palvelut järjestetään yhteisesti, niin ei se kuntaliitos silloin tuo lisäarvoa.

- Jos Kainuussa olisi kolme kuntaa, niin ei palveluja pystytä Kuhmossa yksin järjestämään. Joka tapauksessa Kainuun maakunnan kokoisia järjestämisiä vaaditaan kaikkein raskaimmissa palveluissa kuten erikoissairaanhoidossa, terveydenhuollossa ja ehkä myös koulutuksessa, Jokelainen jatkaa.

Ylä-Kainuu yhtenä kuntana on liian laaja

Palvelut ovat tärkeitä myös Puolangalle ja Hyrynsalmelle, joita ollaan ensisijaisesti liittämässä yhteen Suomussalmen kanssa. Puolankalaisia ei tyydytä se, että palvelut ovat sadan kilometrin päässä, sanoo kunnanjohtaja Seppo Rajala.

- Näyttää siltä, että Etelä-Suomessa on katsottu kartalta olemassa olevia kuntarajoja ja piirretty sopivan kokoinen pläntti Ylä-Kainuun kohdalle, joka ei kuitenkaan toimi paikallisesti. Olemme aiemmin miettineet kuntarakenteita emmekä ole tähän mennessä löytäneet sellaista sopivaa kumppania, johon Puolanka ensisijaisesti suuntautuu. Suomussalmi ei ole sellainen suunta, johon meillä olisi halua liittyä.

Puheet kuntaliitoksesta karkoittavat osaajat

Hyrynsalmen kunnanjohtaja Heimo Keränen pitää karttaa vahvana vallan käytön välineenä. Eniten häntä kuntauudistuksessa pelottaakin se, kuinka ihmiset reakoivat nyt esitettyihin ratkaisuihin.

- Meiltä vähitellen karkaa täältä syrjäisiksi leimatuilta alueilta osaajat, joista on jo tällä hetkellä pulaa. Se minua huolestuttaa tässä prosessivaiheessa, joka kuitenkin kestää vuosia. Sinäkin aikana palvelut on hoidettava ja jonkun vastattava siitä, että juna kulkee.