Kuopiossa on ensi vuoden alusta Karttulan liityttyä Kuopioon rantaviivaa yhteensä 3600 kilometriä. Vaikka osa onkin yksityisten mökkiläisten ja omakotiasujien hallussa, riittää niin luonnonrantoja kuin kaupungissa olevia rantoja virkistyskäyttöön meille muille, vakuuttaa Kuopion kaavoituspäällikkö Leo Kosonen.

Luonnonrantojen loma-asuntoalueilla rantarakentamista säätelee yleiskaava. Siinä todetaan, mille alueille ei saa rakentaa, eli mitkä ovat suojelualueita, virkistysalueita tai jokamiehen liikkumisen ja rantamaiseman säilyttävää aluetta. Suomessa on yleistä, että yksityinen tontinomistaja saa rakentaa rannalle.

Kaupungin keskustan läheisyydessä Kuopiossa rantarakentaminen liittyy puolestaan aina viereen tulevan uuden asuntoalueen asemakaavoitukseen, Kosonen kertoo.

Näin on muun muassa Saaristokaupungissa, jonka vanhoista loma-asuntotonteista tulee omakotitontteja rantoineen. Rakentamattomia alueita Saaristokaupungissa ei juuri ole ryhdytty kaavoittamaan asuinkäyttöön.

Rannoille rakennetaan keskustan tuntumassa

Tärkeimpiä keskustan rantarakentamiskohteita on tulevaisuudessa Maljalahti, jonne tulee asunnot lähes tuhannelle asukkaalle. Osa taloista on rannassa, ja rantaraitti kulkee talojen ali! Sataman vyöhykkeelle on myös tullut paljon asuntoja lähelle rantaa.

Kuopion keskustassa vanhat, hienot, satamasta levittäytyvät puistot sekä Väinölänniemi ja Valkeisenpuisto ovat olleet kaikkien käytössä.

Kun kaupunki laajeni, niin esimerkiksi Puijonsarven loma-asuntoja haluttiin kaavoittaa puistoksi, mistä syntyi ristiriitatilanteita 30 vuotta sitten. Mitä kauemmas kaupunki on laajentunut, sitä selvempi on tilanne, että rantoja on kaavoitettu tonteiksi eikä puistoiksi, Kosonen toteaa. Puijonsarvessa kun on paljon myös rakentamatonta rantaa, joka sittemmin kaavoitettiin puistoksi ja yleisiksi rannoiksi.

Uusia rantoja kaupungin rakentamisen myötä

Yleisiä rantoja on Kuopioon tullut myös kuin huomaamatta. Särkilahden uusi bussisilta, esimerkiksi, loi alueelle uuden rantapuiston. Samoin Saaristokatu on luonut uutta, yhteistä virkistysrantaa. Lisäksi Keilan kanavan varrelle on muodostunut hieno, yhteinen kaupunkitila julkisine taideteoksineen, Leo Kosonen mainitsee.

Aiemmin on keskusteltu siitä, voiko omakotitalo olla rannalla.

- Sittemmin keskustelu on kääntynyt kaavoituksessa niin päin, että kun rannan läheisyyteen kaavoitetaan uusi kaupunginosa, niin on ollut järkevää kaavoittaa myös rivitaloja tai jopa kerrostaloja rantaan. Sillä saadaan kaupunginosaan monipuolisuutta ja viihtyisyyttä, Kosonen kertoo.

Sivistyneesti rannalle

Entä millaisia haasteita asuntoministeri Jan Vapaavuori näkee rantarakentamisessa?

- On monia tekijöitä, joiden vuoksi Suomessa rantarakentamista on haluttu rajoittaa jo pitkään. Syinä ovat olleet muun muassa kysymys maanomistajien oikeuksien tasapuolisuudesta, maisemalliset seikat tai jätevesikysymys.

- Rantaa meillä riittää, ja rannoille rakennetaan vastakin. Kunhan se tehdään taiten, huolella ja sivistyneesti, niin enemmän siinä on mahdollisuuksia kuin haasteita, Vapaavuori toteaa.

Asuntoministerin mielestä rantarakentaminen on Kuopiossa hyvällä mallilla.

- Kuopion kaupunki on itse asiassa ollut siinä edelläkävijä. Rannoille on rakennettu kokonaisvaltaisesti, suunnitelmallisesti ja hyvin. Sillä lailla rakentaminen pystytään yhdistämään liikenne- ja kouluverkkoratkaisuihin tai päiväkotiratkaisuihin, tai mihin tahansa, mitä kunnan tehtäviin kuulukaan.

Juuri suunnitelmallisuus ja kokonaisvaltaisuus ovat Vapaavuoren mielestä Kuopion valtteja rantarakentamisessa.