Satakunta |

Kuoriainen uhkaa Satakunnan metsiä

Metsänomistat varautuvat tuholaiskannan kasvuun viime tapaninpäivän myrskytuhojen takia. Kaatuneissa puissa viihtyvät kuoriaiset saattavat lisääntyä voimakkaasti.

Kaarnakuoriaisen syömä kuvio puun pinnassa.
Kuva: Jari Flinck / Yle

Metsäkeskuksen Lounais-Suomen-yksikössä työskentelevä metsänhoitaja Markku Sievänen sanoo, että kaatuneet tukkikokoiset puunrungot pitäisi raivata metsistä mahdollisimman pian.

-Suurin riski on kuusenkirjanpainaja-kaarnakuoriainen. Se on aiheuttanut suuria metsätuhoja Ruotsissa ja Norjassa, aikaisemmin myös Suomessa. Myös männyllä on omat kaarnakuoriaisensa, mutta ne eivät aiheuta niin pahoja tuhoja, Sievänen sanoo.

Jos kuoriaiset pääsevät lisääntymään kaatuneissa puunrungoissa, niiden kanta voi kasvaa räjähdysmäisesti. Tämä uhkaa myös terveitä puita.

-On pelkona, että kirjanpainajakanta kasvaa tulevina vuosina ja alkaa tappaa pystypuita. Tätä vaaraa vastaan pitäisi keskittää voimat, Sievänen toteaa.

Kirjanpainajakantaa vastaan taistelu vaatii yhteistyötä, sillä yhden metsänomistajan alueella lisääntyvät kuoriaiset leviävät helposti myös muiden metsiin.

-Jos puita jää metsiin paljon, kuoriaiskanta saa alkusysäyksen ja saattaa levitä helposti koko kylän laajuiseksi, Sievänen kertoo.

Kommentoi aihetta

(6 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.

Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Metsänomistaja Itä-Suomessa

Ilmoita asiattomasta kommentista

Jos Satakunnassa on riittävästi monimuotoisia metsiä, joissa on kaikenikäistä lahopuuta, siellä on myös tikkoja ja muita hyönteisten syöjiä. Mikäli monimuotoiset metsät on jo tuhottu, ei myöskään kaarnakuoriaisille ole enää luontaisia vihollisia. Kannattaa säilyttää jokaisella paikkakunnalla riittävästi vanhoja metsiä lahopuineen, sieltä löytyvät myös hyönteisten syöjät. Luonto osaa pitää huolta tuhohyönteisten torjunnasta, mikäli sen annetaan tehdä se.




Tasapuolisuutta metsäkeskus

Ilmoita asiattomasta kommentista

Lakia metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta ollaan parasta aikaa uudistamassa (laki sääntelee muun ohella myrskyssä vahingoittuneen puuston poistamista metsästä kirjanpainajatuhojen ennaltaehkäisemiseksi), ja metsäorganisaatiot näyttävät jatkuvasti luovan mediassa uhkakuvia metsiä tappavista hyönteisistä. Puuntuotantoa painottavien tahojen tarkoituksena on saada aikaan tiukka laki, joka velvoittaisi poistamaan vahingoittuneen puuston kattavasti metsistä, mikä johtaisi lahopuun määrän vähenemiseen. Tieteellisesti on kuitenkin täysin kiistatonta, että juuri lahopuun määrän väheneminen metsistä on merkittävä monimuotoisuuden vähenemisen ja lajien uhanalaisuuden syy.

Kun Suomen metsäkeskus hoitaa lain nojalla julkisia hallintotehtäviä, niin tulee edellyttää, että se tasapuolisesti ottaisi huomioon ja toisi mediassa myös esiin vahingoittuneen puuston säilyttämiseen liittyvät hyödyt. Metsäkeskuksen tehtävänä on myös monimuotoisuuden edistäminen.

Toiseksi tulee edellyttää, että metsäkeskus pidättäytyisi faktoissa. Sieväsen tulisi yksilöidysti kertoa, missä ja milloin kirjanpainaja on aiheuttanut suuria metsätuhoja Suomessa (kuten hän toteaa) ja mikä on hänen lähteensä. Uunio Saalaksen kuvaukset 1900 -luvun alkupuolelta eivät tähän sitten riitä. Odotamme kiinnostuneina.

Kolmanneksi suomalaisessa tieteellisessä tutkimuksessa on osoitettu, että alle 10 järeän kuusen jättäminen ryhmään ei aiheuttanut kirjanpainajatuhoja ja alle 20 puun jättäminen aiheutti vain joidenkin puiden kuolemisia kirjanpainajan vuoksi. Jälkimmäinen vastaa määrältään niitä muutamien puiden ryhmiä, jotka nykyisin jätetään hakkuissa muutenkin jättöpuina metsään lahoamaan.


tulevaisuudentekijä

Ilmoita asiattomasta kommentista

Metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten opein "desinfioidut" metsät eivät valitettavasti enää tarjoa pesimismahdollisuuksia esim. kaarnakuoriaisten spesiaalitorjujalle pohjantikalle joka on erikoistunut nimenomaan kuusten kuoriaislajeihin.

Puupelloiksi siistatut tasaikäiset tekometsät - okieiden metsien irvikuvat - ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta niin köyhiä monokulttuureja, ettei niissä enää elä metsän normaalia rikasta lajistoa, joka ylläpitäisi luonnon tasapainoa ja omaa puskurointia mm. puuntuholaisten osalta. Satojen hehtaarien metsäalat on rajujen avohakkuiden jälkeen uudistettu yhtenäisiksi yhden puulajin pelloiksi, jotka ovat äärimmäisen haavoittuvia tuhoille, kun jokin luonnonilmiö (myrskyt, lumikuormat ym:t) luo siihen sopivat olosuhteet. Kuusikoissa kaarnakuoriaiset ja männiköissä mäntypistiäiset ovat tästä tyyppiesimerkkejä.

Tasapainottavalta lajistoltaan köyhdytetty luonto ei "ehdi" luomutorjuntaan, koska torjuntaan erikoistuneiden lajien yksilömäärät ja populaatiot on ihmistoimin hävitetty olemattomiin. Tuhotkin muodostuvat massiivisiksi, kiitos noudatettujen metsän"hoito"menetelmien.

Metsäkeskusten väen on tietenkin vaikeaa tunnustaa selkeitäkään virheitä. Sen sijaan tuholaisten "torjuntatoimiksi" valitaan "ennakoivat" hakkuut myrskytuhokuusikoiden ympäristöissä tai sitten esim. myrkkyruiskutukset.

Omassa luonnonhoitometsässäni olen kelouttanut kaulaamalla mäntyjä, koivuja, haapoja ja kuusia. Tikat löytävät, ja hoitavat, yksittäisetkin kaulatut "kuoriaispuut" hämmästyttävällä tarkkuudella, eikä pieniäkään kuoriaistuhoja ole ilmaantunut ympäristöön. Erona puupeltoihin, metsissäni pesivät myös eri tikkalajit, ja hyväkasvuiset metsäni ovat myös muulta biodiversiteetiltään luonnon paratiiseja tavallisiin talousmetsiin verraten.

Niin, ja kun joskus myrskyt kaatavat tai lumikuormat katkovat puita, jätän niistä pääosan luonnon monimuotoisuutta lisäämään. Metsäni ovatkin terveitä, aivan oikeita metsiä, eivätkä pelkkiä puita.


lukija

Ilmoita asiattomasta kommentista

Jopa Metla on tutkimuksissaan ollut sitä mieltä, ettei laajamittaista tuhoriskiä ole. Voisikohan YLE lopettaa tämän aikansa eläneen propagandan levittämisen!

Tuoreimmat aiheesta: Satakunta

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä