Yli 60-vuotiaita on työttömänä nyt 30 000. Määrä on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Heistä yli puolet on pitkäaikaistyöttömiä, eli työttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti yli vuoden.

Ongelma liittyy rakennemuutokseen.

- Se keskittyy hyvin paljon tehdasteollisuus-Suomeen, jossa metsäteollisuus vähensi väkeä. Siellä ei näissä ryhmissä ole paljon työllisyysnäkymiä, sanoo Työvoima- ja elinkeinoministeriön pääekonomisti Pekka Tiainen.

Iäkkäitä pitkäaikaistyöttömiä on eniten Hämeessä, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa.

Tiainen on huolissaan iäkkäistä työttömistä. Heillä ei ole tulevaisuuden näkymiä töissä, eikä heitä aktiivisesti työllistetä tai kouluteta. Eläkeiän nosto ei lisää työllisyyttä, jos työtä ei ole.

Aiemmin käytännössä ainoa vaihtoehto ulos saneeratuille oli eläkeputki, jossa kohtuullisella toimeentulolla odoteltiin eläkettä. Eläkeputki pantiin kiinni ja sen tilalle tuli työttömyysputki, jossa eläkettä voi odottaa ansiopäivärahalla. Se pienentää hiukan tulevan eläkkeen tasoa. Kaikkiaan vailla on työtä on noin 70 000 ikääntynyttä suomalaista.

EK: Eläke ei ole ratkaisu työttömyyteen

Vaikka töitä ei riitä kaikille halukkaille eläkeikään asti, työnantajapuoli haluaa pidentää työuria ja nostaa eläkeikää. Eläkkeiden maksajia pitää saada lisää ja saajia vähemmän.

- Kyllä eläkeiän nostaminen on keskeinen, tärkeä tavoite, sanoo EK:n johtaja Jukka Ahtela.

EK:n tavoite on nostaa lakisääteinen eläkeikä 63:sta 65:een ja myöhemmin 67 vuoteen.

- Tulee kahden kerroksen väkeä. Osa jatkaa kauemmin, niin kuin on käynytkin, osa on putoamisvaarassa, ennustaa ministeriön Pekka Tiainen.

Ahtela haluaa, että eläkkeelle lähdetään vanhuuden tai työkyvyttömyyden takia. Eläkeikää pitää nostaa, vaikka töitä ei siihen asti olisikaan kaikille tarjolla.

- Se, että on työvoimapoliittisia tai muita ongelmia, pitäisi hoitaa muutoin kuin eläkejärjestelmän keinoin, Ahtela sanoo.