Kotimaa |

Kyllästyitkö Suomeen ja ankeisiin työnäkymiin? Näissä maissa töitä todennäköisimmin löytyisi

Suomen naapurimaista Ruotsi ja Norja ovat perinteisesti olleet suomalaista työntekijää houkuttelevia maita. Työtä olisi työttömyysprosenttien valossa myös muualla Keski-Euroopassa ja jopa välimerellisessä maassa aivan Pohjois-Afrikan kupeessa. Kun meillä oli syyskuussa 2014 työttömyysaste 8,8 %, on se esittelemissämme maissa noin viiden prosentin tuntumassa – jopa alle.

Kyllästyitkö Suomeen ja ankeisiin työnäkymiin? Näissä maissa on töitä vaikka muille jakaa
Kuva: Stina Tuominen / Yle

Saksa, Itävalta, Norja, Islanti, ja yllättäjänä myös Tšekki ovat tilastojen perusteella matalan työttömyyden maita Euroopassa.

Välimeren maista Espanja, Kreikka, Italia ja Kypros ovat suurissa vaikeuksissa työttömyyden räjähdettyä käsiin, mutta pieni saarivaltio Pohjois-Afrikan kupeesta yllättää – nimittäin Malta. Myös siellä on alhainen työttömyysprosentti, kuitenkin selvästi huonompi kuin lähes täystyöllisyyden maassa, Norjassa.

Työttömyysluvut antavat suuntaa työllisyystilanteesta. On hyvä muistaa, että viertailumaat eivät ole suoraan verrannollisia keskenään.

Ruotsi, Saksa ja Norja muuttomaiden kärjessä

Oma maa on useimmille mansikka ja muut mustikoita: työperäisen maastamuuton lukujen valossa alhaisen työttömyyden maihin ei ainakaan rynnitä. Eniten liikettä on perinteiseen suuntaan: Ruotsiin. Vuonna 2013 sinne muutti työministeriön mukaan runsaat 2 500 suomalaista.

Mutta seuraavaksi suosituimmat ovatkin sitten Saksa (891) ja Norja (550). Tšekkiin, Maltalle ja Islantiin muutti kyseisenä vuonna vain muutama kymmenen ihmistä.

Kirsi Markkanen.
Kirsi Markkanen. Kuva: Yle
Lähtijöistä iso osa on hoitohenkilöstöä, mutta myös mm. insinööritaitoa liikkuu merkittävästi maamme rajojen ulkopuolelle. Tehyn mukaan terveydenhuollon työntekijöitä lähti ulkomaille vuonna 2013 runsaat viisi sataa. Ulkomailla työskenteli vuoden 2013 tilastojen mukaan kaikkiaan runsaat 7 000 terveydenhuoltoalan ammattilaista.

– Suomalaiset koulutetut ammattilaiset ovat hyvin kysyttyjä ulkomailla, suomalainen koulutus on arvostettua, sanoo kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen Tehystä.

Suomalaiset koulutetut ammattilaiset ovat hyvin kysyttyjä ulkomailla.

– Kirsi Markkanen

Keskimäärin terveydenhuoltoalan työntekijät näyttävät viihtyvän ulkomaila pari kolme vuotta. Toisin kuin ehkä voisi kuvitella, lähtijöitä ei liitossa katsota karsaasti. Terveydenhuoltoala Suomessa toivoo, että takaisintulijat toisivat tuliaisina kansainvälistä työkokemusta.

– Toivottavaa olisi se, että se työkokemus voitaisiin meillä hyväksikäyttää. Meilläkin Suomessa on lisääntynyt ulkomaalaistaustainen väestö. Kaipaamme kipeästi henkilöitä, joilla olisi kokemusta työskennellä monikulttuurisessa työhteisössä, paljastaa Markkanen.

Hoitohenkilökunta hakeutuu pääasiassa Ruotsiin, Norjaan ja Iso-Britanniaan. Insinööreillä suuntana on usein Keski-Eurooppa.

Kun johtaja on paikalla, japanilaisessa toimistossa juostaan

Heikki Räisänen.
Heikki Räisänen. Kuva: Yle
Euroopan ulkopuolisista maista Japanissa on matala työttömyysprosentti, mutta itämainen kulttuuri voi olla suomalaiselle tai länsimaalaiselle lievästi sanottuna haasteellinen. Työministeriössä tutkimusjohtajana työskentelevä Heikki Räisänen koki tämän itse vuonna 2005. Työkokemuksesta jäi muistoksi herkullisia yksityiskohtia japanilaisesta muodollisesta ja hierarkisesta, mutta kohteliaasta kulttuurista.

– Toimistossa, kun johtaja oli paikalla, kaikki juoksivat. Syntyi kuva, että esitetään, kuinka touhukkaita täällä ollaan, Räisänen ihmettelee.

– Toisaalta meillä on Japanista käsitys, että siellä tehdään pitkiä työpäiviä, mutta on siellä myös huomattavaa tehottomuutta. Työpaikalta poistutaan vasta kun johtaja on poistunut. Jos olet saanut työt tehtyä viiteen mennessä, ja johtaja poistuu seitsemältä, pyörittelet kaksi tuntia peukaloita, Räisänen naurahtaa.

Meillä on Japanista käsitys, että siellä tehdään pitkiä työpäiviä, mutta on siellä myös huomattavaa tehottomuutta.

– Heikki Räisänen

Ulkomailta haetaan jonkin verran työvoimaa myös suomalaisen työnvälityksen kautta. Tammi–lokakuussa 2014 oli avoinna runsaat 3 000 ulkomailla sijaitsevaa työpaikkaa. Pääosin haetaan kaupan alan osaajia.

Vaikka terveydenhoitohenkilökunnassa on Tehy:n arvion mukaan maailmanlaajuisesti jopa viiden miljoonan työntekijän vaje, oli avoimessa haussa ainoastaan kuusi sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työpaikkaa.

Aivan samoin kuin kultaa lähdettiin aikoinaan vuolemaan rapakon taakse, veri vetää monella tänäkin päivänä paremman elintason perässä muille maille. Mutta syitä on muitakin – aika usein esimerkiksi perhesyyt.

Haasteina uudessa kotimaassa ovat pääasiassa tutut kieli- ja kulttuurikysymykset. Nämä seikat tulivat esille myös, kun kysyimme kommentteja matalan työttömyyden maissa työskenneiltä tai edelleen työskenteleviltä lukijoiltamme.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä