Kymijoesta on kehittymässä merkittävä rapujoki. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen asiantuntija Kauko Poikolan mukaan Kymijokeen 1990-luvun lopulta lähtien tehdyt täplärapuistutukset kantavat hedelmää ja Kymijoki on nousemassa perinteisten Kymenlaakson rapuapajien, kuten Vuohijärven ja Repoveden, rinnalle.

- Rapuja on istutettu Kymijokeen kaiken kaikkiaan noin kymmenentuhatta kappaletta. Ne ovat pääasiassa Vuohijärvistä kantaa, Poikola kertoo.

Poikolan mukaan rapuja on Kymijoessa Keltistä lähtien jokisuulle asti ja ravustus on noussut merkittäväksi tekijäksi Kymijokivarressa. Rapuja riittää pyydettäväksi myyntiin asti.

- Varmaan siellä on nuoria, jotka ovat innostuneet pyynnistä ja saavat siitä ihan hyvät taskurahat, Poikela kertoo.

Ravut eivät kuitenkaan ole levittäytyneet tasaisesti pitkin jokea.

- Syvimmät alueet ovat parhaimpia täpläravuille. Niissä vesi kerrostuu talvella niin, että sieltä löytyy lämpimämpää vettä, jossa ne voivat talvehtia hyvin, Poikela kuvaa.

Poikolan mukaan rapuruttokaan ei ole päässyt merkittävästi iskemään rapukantaan.

- Esimerkiksi Etelä-Saimaalla tilanne on paljon hankalampi ja rapusaaliit ovat siellä jopa pienentyneet ruton takia, Poikola sanoo.

Ravustuskausi alkaa 21. heinäkuuta kello 12 ja päättyy lokakuun lopussa.