1. Miten Kreikan ero eurosta voisi toteutua ja millä aikataululla?

Aikataulua on vaikea arvioida, sanoo Vihriälä. Usein tämän tyyppiset ilmiöt tuppaavat realisoitumaan kuviteltua nopeammin. Laaja talletuspako voisi olla laukaiseva tekijä, hän sanoo. Todennäköisesti ero lähtisi liikkeelle Kreikan hallituksen ilmoituksesta muille jäsenmaille, EKP:lle ja komissiolle sekä pankkien sulkemisesta rahanvaihdon toteuttamiseksi ja valuuttasäännöstelyn aloittamisesta.

Kianderin mukaan on mahdollista, että Kreikan rahahanat laitetaan kiinni ja maan pankkijärjestelmä romahtaa. Tällöin Kreikka putoaisi ulos eurojärjestelmästä.

2. Voiko Kreikan pakottaa eroamaan?

Ei voida periaatteessa pakottaa eroamaan suoraan eurosta, sanovat molemmat. Jos Kreikka ei suostu rahoittajien vaatimuksiin, muut EU-maat ja EKP voivat pysäyttää tukilainojen ja eurolikviditeetin maksun. Tällöin Kreikka ei voi asiallisesti jatkaa eurossa.

Vaikka Kreikka jättäisi lainansa hoitamatta, velat eivät katoa.

- Vesa Vihriälä

EU:ssa Kreikka voisi kuitenkin pysyä, sillä EU:ssa on myös muita maita, jotka eivät ole eurossa.

3. Voisiko Kreikka liittyä myöhemmin uudelleen euroon?

Kyllä, se voisi liittyä uudelleen euroon, asiantuntijat sanovat. Se edellyttäisi kuitenkin talouden hoitamista kuntoon, lisää Kiander. 

4. Voiko Kreikka sanoutua irti yksipuolisesti lainasopimuksistaan?

Nyt pelätään, että vaalitulos tuo tuloksen, jossa uusi hallitus ei suostu noudattamaan sopimuksia. Tämä on yksipuolista kieltäytymistä, jolloin rahoittajat eivät enää suostu rahoittamaan Kreikkaa, Kiander toteaa.

Vihriälä huomauttaa, että vaikka Kreikka jättäisi lainansa hoitamatta, velat eivät katoa. Kreikka joutuu neuvottelemaan siitä, missä määrin velkoja maksetaan ja milloin. Huomattava osa veloista on muille EU-maille ja EU on lakiin perustuva yhteisö, minkä vuoksi yksipuolinen sitoumuksista lipsuminen on räikeässä ristiriidassa yhteisön periaatteiden kanssa.

5. Mitä tapahtuu, jos Kreikka jättää velkansa maksamatta?

Seurauksena voisi olla puolen vuoden kaoottinen kausi ennen kuin uusi hallitus saisi vähitellen uuden rahajärjestelmän vakiinnutettua, sanoo Kiander.

Kreikan on entistäkin vaikeampi saada uutta lainaa, lisää Vihriälä. Välitön julkisen talouden saneeraustarve pienenee, muttei katoa, koska Kreikan julkinen talous on hieman alijäämäinen jopa ennen korkomaksuja.

6. Mitä Kreikan taloudelle tapahtuu, jos maa eroaa rahaliitosta ja ottaa käyttöön oman valuutan?

Se ajaisi maan syvään kriisiin sekä yhteiskunnalliseen kaaokseen, sanoo Kiander. Tilanne olisi hallitsematon, Kreikan pankkijärjestelmä menisi nurin ja ihmiset menettäisivät talletuksiaan, minkä vuoksi he nostavat niitä nyt pois. Julkiset palvelut ja eläkkeet olisivat vaarassa, ja tilanne alkaisi rauhoittua vasta uuden rahan myötä.

Vihriälän mukaan maksuvälineistä olisi aluksi pulaa, liiketoiminta vaikeutuisi ja eurojen maastavientiä olisi pakko yrittää rajoittaa valuutansäännöstelyllä ja rajavalvonnalla.

7. Voisiko siitä olla jotain hyötyä?

Rahanarvon heikentyminen parantaisi kilpailukykyä, joka ajan mittaan lisäisi vientiä ja auttaisi taloutta toipumaan, sanovat molemmat.

Tällä hetkellä maan kustannustaso on liian korkea verrattuna muihin euromaihin. Tämä korjaantuisi hiljalleen ajan myötä, ehkä nopeastikin, arvioi Kiander. Drakma devalvoituisi ja halpa maa olisi houkutteleva turisteille.

Molemmat tosin huomauttavat, että yhteiskunnallinen kaaos saattaisi pitää turistit loitolla.

Se ajaisi maan syvään kriisiin sekä yhteiskunnalliseen kaaokseen.

- Jaakko Kiander

Vihriälän mukaan Kreikalla ei ole paljon vientiin sopivia raaka-aineita tai teollisuustuotantoa. Pitemmän päälle devalvoitumisen hyödyt riippuvat siitä, kyettäisiinkö inflaatiopaineet pitämään kurissa.

8. Jos drakmoja tarvittaisiin, mistä ne otettaisiin? Onko vanhaa rahaa vielä tallessa?

Muutamasssa kuukaudessa saataisiin todennäköisesti tuotettua uusia seteleitä, siihen asti olisi pärjättävä leimatuilla euroilla, asiantuntijat arvioivat. Seteleiden painaminen ei ole teknisesti ylivoimainen suoritus.

9. Miten uuden valuutan arvo määräytyisi?

Markkinoilla, sanovat Kiander ja Vihriälä.

Valuutan pitäisi olla kelluva, ja siitä tulisi hyvin heikko, arvioi Kiander. Aluksi nimellisarvo olisi sama kuin eurolla, mutta se devalvoituisi välittömästi, ehkä noin 50 prosenttia. Siitä tulisi samankaltainen kuin Turkin valuutasta, joka on jatkuvasti heikentyvä ja inflaatiolle altis raha, hän sanoo.

10. Miten ero eurosta tuntuisi kreikkalaisten arjessa? Miten se vaikuttaisi säästöihin, lainoihin, sosiaalitukiin ja kuluttajahintoihin?

Hintataso nousisi ja reaalitulot supistuisivat aluksi tuntuvasti, Vihriälä sanoo. Ajan mittaan tämä voisi korjautua, jos vienti lähtisi vetämään.

Kianderin mukaan virkamiesten palkat ja eläkkeet saattaisivat jäädä maksamatta. Maassa ilmenisi köyhyyttä ja levottomuutta. Elintaso jatkaisi laskuaan, ja tuet olisivat uhanlaisia. Työttömyysaste voisi Kianderin mukaan nousta helposti 30 prosenttiin. Lisäksi inflaatio nostaisi hintoja, ja etenkin tuontitavarat kallistuisivat. Tämä olisi paha isku, koska suuri osa elintarvikkeista on tuontitavaraa. Ruoan hinta nousisi jyrkästi.