YLE Uutiset kysyi eri nuorisojärjestöiltä ja -tutkijoilta arvioita hallituksen nuorisopoliitikasta, kun hallituskautta on jäljellä puoli vuotta. Matti Vanhasen ja Mari Kiviniemen hallitus sai enemmän risuja kuin ruusuja.

Ruusuja tuli siitä, että nuorisotyöttömyys on otettu vakavasti. Toisaalta toimia kuvattiin ”laastarilla paikkailuksi” tai "tulipalojen sammutteluksi”.

- Hyvin lyhytnäköistä. Työllistämiskeinot olivat elintärkeitä ja niistä kiitos, mutta reagoitiin vuosi puolitoista liian myöhään, sanoo politiikan tutkija Kari Paakkunainen.

- Ongelma ehdittiin päästää räjähtämään. Rakenteelliset muutokset, joilla ehkäistään tilanteen pahentuminen, puuttuvat, huomauttaa ammattiin opiskelevien SAKKI ry:n puheenjohtaja Susanna Haapalainen.

Nuorisojärjestöjä edustava Allianssi kertoo, että sanssi-seteli ja nuorten palkkaaminen muun muassa kuntiin ja järjestöihin on toiminut. Elokuun budjettiriihi jätti kuitenkin paljon toivomisen varaa.

- Ei voida laittaa sormia ristiin ja toivoa että talous korjaa ongelman. Tarvitaan systemaattisempaa nuorten työllistämisohjelmaa, vaatii Allianssin puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen.

Kuntien nuorisotyössä tilanne on monin paikoin surkea. Allianssin pääsihteeri Jukka Tahvanainen on huolissaan etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen nuorista, joille ei ole tarjolla perustuslain takaamia vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia.

- Tärkeintä on ennaltaehkäisevä nuorisotyö. Kun tulee huonot ajat, tästä karsitaan ja ongelmat kasautuvat kuntiin. Tästä hallitus kantaa osavastuun, Tahvanainen toteaa.

Nuorten mielenterveys on jäänyt aselain jalkoihin

Yksi asia saa kaikilta tyrmäyksen: hallituksen huoli nuorten terveydestä näkyy puheissa, mutta ei teoissa. Kauhajoen jälkeen nuorten mielenterveyssuositukset ovat jääneet aselakikeskustelun alle.

- Riittävien resurssien osoittaminen nuorten terveydenhoitoon ei näytä liikahtaneen lainkaan. Ketään ei jätetä -periaate ei ole pitänyt, moittii Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Peltovuori.

- Ei voida odottaa, että tapahtuu yksittäinen kamala asia milloin nuorten mielenterveyteen pitäisi paneutua: kyllä se on nyt ja se oli jo eilen, toteaa Allianssin puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen.

Kiireellisimpänä pidetään koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon parantamista. Laki oppilashuollosta, jolla taattaisiin kouluihin kuraattoreita ja psykologeja, on jäämässä seuraavalle eduskunnalle. Samoin hallitusohjelman lupaus Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiön palvelujen laajentamisesta ammattikorkeakouluopiskelijoille ei ole edennyt.

- Esitys on käytännössä valmis, mutta tuntuu että asia on kiinni poliittisesta tahdosta, sanoo amk-opiskelijoita edustavan SAMOKin puheenjohtaja Simo Takanen.

- Meillä on huutava pula koulukuraattoreista, psykologeista ja terveydenhoitajista. Toivon ettei kaikkia kiperiä kysymyksiä sysättäisi seuraavalle hallitukselle, jatkaa ammattiin opiskelevien SAKKI ry:n puheenjohtaja Susanna Haapalainen.

Mielenterveyden keskusliiton Peltovuori mainitsee hallituksen ainoaksi myönteiseksi uudistukseksi sen, että psykoterapia on muuttunut lakisääteiseksi yli 16-vuotiaille.