Politiikka |

Kysely: Kansalaisten ja päättäjien arvot eivät kohtaa – eriarvoistuminen on isompi huoli kuin kilpailukyky

Ylen kyselyssä suomalaisille tasavertaisuus on tärkeämpää kuin veronalennukset. Kansalaiset toivovat, että hallitus tekisi jämäköitä päätöksiä eikä keskittyisi keskinäiseen torailuun.  

Pukumiesten kenkiä.
Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Kansalaisten ja päättäjien arvomaailmat eivät näyttäisi kyselyn perusteella kohtaavan. Yle Uutisten Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan suomalaisia huolestuttaa enemmän ihmisten eriarvoistuminen kuin Suomen kilpailukyky.

Grafiikka
Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Verojakin ollaan valmiit maksamaan, jos se takaa palvelut. 

Suomalaiset toivovat hallitukselta työllisyyden hoitoa, yrittäjyyden tukemista ja parempaa päätöksentekoa. Maahanmuuttoa halutaan rajoittaa. Hallituksen ajamat verokysymykset tai kilpailukyky eivät nouse listan kärkipäähän.

Grafiikka
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Miksi yksi tienaa 5 000 ja toinen 2 000 kuukaudessa?

Jakomäen ostoskeskuksella Helsingissä on pantu merkille hallituksen päätöksentekokyky, tai sen puute.

Onko päätöksenteko jouhevaa?

– Se on sitä surullisen kuuluisaa vatulointia. Se johtuu siitä, että pitää eturyhmien asiaa ajaa. Esimerkiksi maataloustukien maksamisen venyminen oli aivan katastrofaalista. Miten syötetään eläimet ja ihmiset ilman rahaa? kysyy Irene Järvelä.

Järvelää ihmetyttää myös kansalaisten eriarvoisuus. Se näkyy palkoissa.

– Miksi johtaja tienaa Suomessa 5 000 euroa kuukaudessa ja työntekijä saa hädin tuskin pari tonnia. Minullekin on sanottu, että ryhdy yrittäjäksi. Miten se onnistuu, jos kukaan ei halua maksaa käsityöstä?

Samoilla linjoilla on pääsiäisostoksilla ollut Hans Sjöberg.

– Vatvotaan asioita uudestaan ja uudestaan eikä uskalleta tehdä päätöksiä.

Oliko edellinen hallitus erilainen vai jatkuuko sama linja?

– Sama linja, vuosikausia on ollut sama linja. Ei vain uskalleta ottaa vastuuta, Sjöberg sanoo. 

Kuka vieraantuu ja kenestä?

Yle Uutiset näytti Taloustutkimuksen kyselyn tulokset eduskuntaryhmien puheenjohtajille. Elävätkö päättäjät norsunluutornissa?

– Sitä en kyllä allekirjoita ensinkään. Kun katsoo noita ensimmäisiä asioita, työllisyyden hoito ja yrittäjyyden tukeminen ovat hallituksen ohjelmassa ykkösasioita, sanoo kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Arto Satonen.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho myöntää, että europarlamentaarikkona hänellä oli huomattavasti suurempi riski etääntyä kansasta kuin kansanedustajana.

– Siellä asiat liikkuivat paljon enemmän ylätasolla. Nyt meidän huolenaiheemme ovat olleet samat kuin mitä kansalaiset toivovat: työllisyys ja maahanmuutto.

Terho kertoo ymmärtävänsä kansalaisten huolen siitä, että päätökset eivät aina synny niin nopeasti kuin toivoisi. Terhon mukaan hallitus ei kuitenkaan voi ryhtyä lähettelemään viranomaisille päivittäisiä määräyksiä siitä, miten pitäisi toimia. Demokraattinen päätöksenteko on hidasta. 

Oppositiossa vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen yhtyy kansalaisten arvosteluun. Hänen mielestään hallitus ei valmistele päätöksiä tarpeeksi hyvin. Yksi esimerkki tästä oli eläkeläisten asumistuen leikkaus. Hallitus ehti ilmoittaa päätöksestään, joka sitten myöhemmin peruttiin.  

– On jämäkästi päätetty asioita ja yhtä nopeasti muutettu mielipidettä, eikä päätöksiä ole oikeastaan saatu aikaan, Pekonen sanoo. 

Suomalaiset eivät ole autonpolttajakansaa

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkosen mukaan suomalaiset arvostavat vakaata kehitystä.

– Päätöksenteko on kestävyyslaji. Suomalaiset eivät ole autonpolttajakansaa, eivätkä ole heti valmiit vaihtamaan hallitusta. Asiat halutaan hoitaa rauhallisesti ja insinöörimäisesti, käytännönläheisesti.      

Kysely tehtiin 21.1 - 12.2.2016. Siinä haastateltiin 1006 suomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on +-2 ,5 prosenttiyksikköä. Taloustutkimuksen tiedot Yle hankki Suomi-tekoja-kampanjaansa varten.

Kansalaisia haastateltiin Helsingin Jakomäessä. 

Tuoreimmat aiheesta: Politiikka

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä